Nykymaailmassa Neuvostotasavalta:stä on tullut yhä tärkeämpi ihmisten elämässä. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Neuvostotasavalta on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Alkuperäistään nykypäivään Neuvostotasavalta on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja siitä on tullut jatkuvasti tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen kohde. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Neuvostotasavalta:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollista tulevaisuutta, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta elämäämme.
Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT[1]) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa. Liittovaltion hajotessa 1991 neuvostotasavaltoja oli käytännössä 15, joista jokaisessa oli oma kommunistinen puolueensa lukuun ottamatta Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa (SFNT) aina vuoteen 1990.
Neuvostoliiton perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota Neuvostoliitosta. Käytännössä tämä oli mahdotontaselvennä, mutta neuvostovallan heikennyttyä ja ennen kaikkea konservatiivisten kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 1991 SNT:t pääsivät itsenäistymään Neuvostoliitosta, jonka purkanut sopimus 11 SNT:n välillä synnytti alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön.
Monissa kielissä koko nimen sanajärjestys on toisin kuin suomessa, kuten englannissa Soviet socialist republic (SSR), venäjässä советская социалистическая республика (ССР), sovetskaja sotsialistitšeskaja respublika (SSR) ja virossa nõukogude sotsialistlik vabariik (NSV) eli ”neuvostojen sosialistinen tasavalta”.
Tunnus | Nimi | Lippu | Pääkaupunki | Viralliset kielet | Perustettu | Liittyi | Suvereniteettijulistus | Itsenäistyi | Väestö (1989) |
Väestö. % |
Pinta-ala (km2) (1991) |
Pinta-ala % |
Itsenäinen valtio ja "de facto" -valtiot | Järjestys |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Jerevan | armenia, venäjä | 2. joulukuuta 1920 | 30. joulukuuta 1922 | 23. elokuuta 1990 | 21. syyskuuta 1991 | 3 287 700 | 1,15 | 29 800 | 0,13 | ![]() |
13 |
![]() |
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Baku | azeri, venäjä | 28. huhtikuuta 1920 | 30. joulukuuta 1922 | 23. syyskuuta 1989 | 18. lokakuuta 1991 | 7 037 900 | 2,45 | 86 600 | 0,39 | ![]() |
7 |
![]() |
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Minsk | valkovenäjä, venäjä | 31. heinäkuuta 1920 | 30. joulukuuta 1922 | 27. heinäkuuta 1990 | 25. elokuuta 1991 | 10 151 806 | 3,54 | 207 600 | 0,93 | ![]() |
3 |
![]() |
Viron sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Tallinna | viro, venäjä | 21. heinäkuuta 1940 | 6. elokuuta 1940 | 16. marraskuuta 1988 | 20. elokuuta 1991 | 1 565 662 | 0,55 | 45 226 | 0,20 | ![]() |
15 |
![]() |
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Tbilisi | georgia, venäjä | 25. helmikuuta 1921 | 30. joulukuuta 1922 | 18. marraskuuta 1989 | 9. huhtikuuta 1991 | 5 400 841 | 1,88 | 69 700 | 0,31 | ![]() ![]() ![]() |
6 |
![]() |
Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Alma-Ata | kazakki, venäjä | 5. joulukuuta 1936 | 25. lokakuuta 1990 | 16. joulukuuta 1991 | 16 711 900 | 5,83 | 2 717 300 | 12,24 | ![]() |
5 | |
![]() |
Kirgisian sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Frunze | kirgiisi, venäjä | 5. joulukuuta 1936 | 15. joulukuuta 1990 | 31. elokuuta 1991 | 4 257 800 | 1,48 | 198 500 | 0,89 | ![]() |
11 | |
![]() |
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Riika | latvia, venäjä | 21. heinäkuuta 1940 | 5. elokuuta 1940 | 28. heinäkuuta 1989 | 21. elokuuta 1991 | 2 666 567 | 0,93 | 64 589 | 0,29 | ![]() |
10 |
![]() |
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Vilna | liettua, venäjä | 21. heinäkuuta 1940 | 3. elokuuta 1940 | 18. toukokuuta 1989 | 11. maaliskuuta 1990 | 3 689 779 | 1,29 | 65 200 | 0,29 | ![]() |
8 |
![]() |
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Chișinău | moldova, venäjä | 2. elokuuta 1940 | 23. kesäkuuta 1990 | 27. elokuuta 1991 | 4 337 600 | 1,51 | 33 843 | 0,15 | ![]() ![]() |
9 | |
![]() |
Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Moskova | venäjä | 7. marraskuuta 1917 | 30. joulukuuta 1922 | 12. kesäkuuta 1990 | 12. joulukuuta 1991 | 147 386 000 | 51,40 | 17 075 400 | 76,62 | ![]() |
1 |
![]() |
Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Dušanbe | tadžikki, venäjä |
5. joulukuuta 1929 | 24. elokuuta 1990 | 9. syyskuuta 1991 | 5 112 000 | 1,78 | 143 100 | 0,64 | ![]() |
12 | |
![]() |
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Ašgabat | turkmeeni, venäjä | 13. toukokuuta 1925 | 27. elokuuta 1990 | 27. lokakuuta 1991 | 3 522 700 | 1,23 | 488 100 | 2,19 | ![]() |
14 | |
![]() |
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Kiova | ukraina, venäjä | 10. maaliskuuta 1919 | 30. joulukuuta 1922 | 16. heinäkuuta 1990 | 24. elokuuta 1991 | 51 706 746 | 18,03 | 603 700 | 2,71 | ![]() |
2 |
![]() |
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Taškent | uzbekki, venäjä |
5. joulukuuta 1924 | 20. kesäkuuta 1990 | 1. syyskuuta 1991 | 19 906 000 | 6,94 | 447 400 | 2,01 | ![]() |
4 |
Tunnus | Nimi | Lippu | Pääkaupunki | Pääkansallisuudet | Jäsennyys | Väestö | Alue (km2) | Seuraaja |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Buharan sosialistinen kansantasavalta | ![]() |
Buhara | uzbekit, tadžikit, turkmeenit | 1920–1924 | 2 000 000 | 182 193 | ![]() ![]() ![]() |
![]() |
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Petroskoi | karjalaiset, suomalaiset | 1940–1956 | 651 300 (1959) |
172 400 | ![]() ( ![]() |
![]() |
Horezmin sosialistinen kansantasavalta | ![]() |
Hiva | uzbekit, turkmeenit | 1920–1924 | 800 000 | 62 200 | ![]() ![]() |
![]() |
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta | ![]() |
Tiflis | azerit, armenialaiset, georgialaiset | 1922–1936 | 5 861 600 (1926) |
186 100 | ![]() ![]() ![]() |
Tunnus | Nimi | Lippu | Pääkaupunki | Viralliset kielet | Itsenäisyys julistettiin SSR:stä | Itsenäisyys Neuvostoliitosta julistettiin | Väestö | Alue (km2) | Itsenäinen valtio ja "de facto" -valtiot |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Pridnestrovian moldovalainen sosialistinen neuvostotasavalta | ![]() |
Tiraspol | venäjä, ukraina ja moldova | 2.syyskuuta 1990 | 25. elokuuta 1991 | 680 000 (1989) |
4 163 (1989) |
![]() ![]() |
Tunnus | Nimi | Lippu | Pääkaupunki | Luotu | lakkautettu | Seuraajavaltiot | Nykyiset valtiot |
---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Kaukoidän tasavalta | ![]() |
Verhneudinsk Tšita |
1920 | 1922 | ![]() |
![]() |
![]() |
Tuvan kansantasavalta | ![]() |
Kyzyl |
1921 | 1944 | ![]() ![]() |