Tämän päivän artikkelissa puhumme Vjatkan kuvernementti:stä, aiheesta, joka on epäilemättä herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa viime aikoina. Vjatkan kuvernementti on ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta kulttuuriin, mukaan lukien talouteen ja ihmissuhteisiin. Koko tämän lukemisen aikana tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka pyörivät Vjatkan kuvernementti:n ympärillä, analysoimalla sen vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä. Epäilemättä Vjatkan kuvernementti on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten sen ymmärtäminen eri näkökulmista on välttämätöntä laajemman ja rikastuttavan näkemyksen saamiseksi.
Vjatkan kuvernementti (ven. Вятская губерния, Vjatskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja Neuvosto-Venäjän hallintoalue vuosina 1796–1926. Kuvernementti lakkautettiin vuonna 1926 ja osia siitä liitettiin Tatarian, Marin ja Udmurtian autonomisiin sosialistisiin tasavaltoihin. Loput Vjatkan kuvernementista muutettiin Vjatkan alueeksi, joka nimettiin vuonna 1934 murhatun bolševikkijohtaja Sergei Kirovin mukaan Kirovin alueeksi.
Kuvernementin pinta-ala oli noin 153 112 neliökilometriä vuonna 1897. Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan kuvernementissä asui 3 030 831 henkeä.[1]
Kuvernementtia reunustivat Vologdan kuvernementti pohjoisessa, Permin kuvernementti idässä, Nižni Novgorodin ja Kazanin kuvernementit etelässä ja Kostroman kuvernementti lännessä.
Kuvernementin pääkaupunki oli Vjatka (25 008 as., 1897) eli nykyinen Kirov. Kihlakuntia kuvernementissa oli 11. Suurimpia kihlakuntakaupunkeja olivat Sarapul (21 398 as.), Slobodskoi (10 051 as.) ja Jelabuga (9 764 as.).