Nykymaailmassa Elokuvajournalistit on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntamme eri puoliin ja muuttanut tapaamme kommunikoida, työskennellä, olla tekemisissä ja jopa viihdyttää itseämme. Elokuvajournalistit on ollut keskustelun, kiistelyn ja ihailun aiheena, ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä, jotka kuvastavat sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Elokuvajournalistit:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa.
Elokuvajournalistit ry oli vuonna 1944 perustettu Helsingin aikakaus- ja päivälehtien elokuvatoimittajien perustamana yhdistys. Se hajosi sisäisiin ristiriitoihin vuonna 1962. Myöhemmin osa sen entisistä jäsenistä perusti Filmiaura-yhdistyksen. Yhdistys oli tunnettu vuosittaisten elokuva-alan Jussi-patsaiden jakamisesta.
Elokuvajournalistit syntyi toimittaja Tapio Vilpposen aloitteesta helsinkiläisten elokuvatoimittajien yhteiseksi yhdistykseksi. Sen perustamispäiväksi tuli 16. syyskuuta 1944. Ensimmäisessä kokouksessa paikalla olivat Vilpposen lisäksi toimittajat Toini Aaltonen, Annikki Arni, Ainoa Aurela-Laaksonen, Raoul af Hällström, Hans Kutter, Olavi Linnus, Toini Pyykkö-Vilppunen, Salama Simonen-Hirvonen ja Paula Talaskivi.[1]
Yhdistyksen erääksi päätarkoitukseksi tuli alusta alkaen tunnustuspalkintojen jakaminen kotimaisten elokuvien parhaille vuosittaisille saavutuksille.[1] Vilpposen aloitteesta yhdistys otti mallia yhdysvaltalaisesta Oscar-palkinnosta. Palkinnon nimeksi ehdotettiin aluksi Aino-patsasta. Lopulta se sai nimensä kahteen kertaan kuvatun, 1925 ja 1936, Pohjalaisia elokuvan miespäähenkilön Jussin mukaan.[2][1] Ensimmäiset Jussi-patsaat jaettiin Helsingin ravintola Adlonissa 16. marraskuuta 1944.[3]
Elokuvajournalistien yhdistys alkoi riitaantua sisäisesti 1950-luvun lopulta lähtien. Syynä oli uuden ja vanhan sukupolven väliset ristiriidat elokuvajournalismin tehtävästä. Riidat johtivat yhdistyksen lamaantumiseen vuonna 1961. Vanhempi sukupolvi kärsi äänestyksessä tappion ja irtisanoutui yhdistyksen toiminnasta. Lopulta yhdistyi lopetti kevättalvella 1962. Toukokuuksi suunniteltu patsaiden jakotilaisuus jäi pitämättä. Seuraavan vuoden keväällä Jussi-patsaita ryhtyi jakamaan vanhemman sukupolven perustama Filmiaura-yhdistys.[2]
| Nimi[4] | Toimikausi alkoi | Toimikausi päättyi |
|---|---|---|
| Tapio Vilpponen | 1944 | 1945 |
| Raoul af Hällström | 1945 | 1948 |
| Topo Leistelä | 1948 | 1950 |
| Annikki Arni | 1950 | 1954 |
| Olavi Linnus | 1954 | 1955 |
| Annikki Arni | 1955 | 1956 |
| Eino Jäntti | 1956 | 1957 |
| Harry Lewing | 1957 | 1958 |
| Eugen Terttula | 1958 | 1959 |
| Eino Jäntti | 1959 | 1962 |
| Henry Gröndahl | 1962 | 1962 |