Elyros

Nykyään Elyros on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sitä eri näkökulmista. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia taloudesta kulttuuriin, ja sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti. Ajan myötä Elyros:stä on tullut erittäin relevantti ilmiö, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syviä pohdintoja. Tässä artikkelissa tutkimme tätä asiaa yksityiskohtaisesti ja tutkimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri aloilla.

Elyros
Ἔλυρος
Elyroksen raunioita.
Elyroksen raunioita.
Sijainti

Elyros
Koordinaatit 35°17′15″N, 23°47′43″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kántanos-Sélino, Chaniá, Kreeta
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso noin 400 eaa.–700 jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Kreeta
Aiheesta muualla

Elyros Commonsissa

Elyros (m.kreik. Ἔλυρος, lat. Elyrus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee Kántanos-Sélinon kunnassa Kefálan kukkulalla noin 1,2 kilometriä itään Rodovánin kylästä.

Historia

Elyros kukoisti kaupunkina 400-luvulta eaa. lähtien. Se oli hellenistisenä ja roomalaisena aikana yksi lounaisen Kreetan merkittävimmistä kaupunkivaltioista. 200-luvulla eaa. kaupunki oli osa vuoriston kaupunkivaltioiden liittoa, johon kuuluivat myös Tarrha, Lissos, Syia, Poikilassos ja Hyrtakina. Kaupunki oli sodassa muun muassa Kydonian kanssa. Vuonna 183 eaa. Elyros liittoutui Eumenes II:n Pergamonin kanssa. Saaren etelärannikolla sijainneet Tarrha, Lissos ja Syia toimivat Elyroksen satamina.[2][3]

Elyros löi omaa rahaa, jota käytettiin myös muissa lähikaupungeissa. Kaupungin asukasluvuksi on arvioitu 16 000–30 000. Elyroksessa palvottiin erityisesti Apollonia sekä heeroksia Fylakides ja Filandros, jotka olivat Apollonin ja nymfi Akakalliksen poikia. Kaupunki lähetti Delfoihin pronssisen votiivilahjan, joka esitti vuohta imettämässä näitä heeroksia pikkulapsina. Kaupunki oli olemassa vielä bysanttilaisella ajalla, jolloin siellä toimi piispanistuin. Basilikakirkko oli rakennettu 500-luvulla. Kaupungin tuhosivat saraseenit noin 700-luvulla.[2][3][4][5]

Rakennukset ja löydökset

Elyroksessa on suoritettu vain vähän kaivauksia. Ensimmäisenä kaupungin paikan tunnisti Robert Pashley. Myöhemmin paikalta löydettiin kaupungin nimen sisältänyt piirtokirjoitus, joka osoitti tunnistuksen lopullisesti oikeaksi. Paikalla on jäänteitä erilaisista rakennuksista, muureista, teatterista, vesisäiliöistä, akveduktista sekä basilikan mosaiikkilattiasta. Kaupungista on löydetty myös mm. roomalaisaikainen patsas ”Elyroksen filosofi”, minkä perusteella sen arvellaan olleen paikallinen oppineisuuden keskus.[2][4][3][6]

Kaupungin hautausmaa on sijainnut kukkulan etelä- ja kaakkoisrinteellä. Basilikan paikalla sijaitsee nykyisin Neitsyt Marian (Panagía) kirkko.[6]

Lähteet

  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”959 Elyros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d Έλυρος: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 26.9.2021. Viitattu 23.11.2015.
  3. ↑ a b c Elyros Kambos Village. Viitattu 23.11.2015.
  4. ↑ a b Ancient Elyros Meet Crete. Arkistoitu 26.11.2015. Viitattu 23.11.2015.
  5. ↑ Ancient Tarra Cretan Beaches. Viitattu 23.11.2015.
  6. ↑ a b Έλυρος: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 21.10.2021. Viitattu 23.11.2015.

Aiheesta muualla