Emil Kauppi

Tässä artikkelissa tutkimme Emil Kauppi:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri yhteyksissä. Ilmestymisestään lähtien Emil Kauppi on herättänyt jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden ja suuren väestön keskuudessa, jotka pyrkivät ymmärtämään sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Vuosien varrella Emil Kauppi on kehittynyt ja saanut uusia merkityksiä, mikä on lisännyt tutkijoiden ja tutkijoiden kiinnostusta aihetta kohtaan. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Emil Kauppi:stä, jossa käsitellään erilaisia ​​lähestymistapoja ja tarjotaan arvokasta tietoa niille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan tietämystään tästä aiheesta.

Emil Kauppi.

Johan Emil Kauppi (vuoteen 1906 Kaupelin; 28. lokakuuta 1875 Uusikaupunki – lokakuu 1930[1]) oli suomalainen säveltäjä, pianisti ja kanteleensoittaja.

Henkilöhistoria

Kaupin vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Kauppi ja Kustaava Sandberg. Hän oppi Kangasalla pianon- ja urkujensoittoa ja jatkoi opintojaan Turun kanttori-urkurikoulussa ja 1895–1897 Helsingin musiikkiopistossa. Kauppi opiskeli lyhyen aikaa muun muassa Martin Wegeliuksen ja Jean Sibeliuksen johdolla ja piti sävellyskonsertit Helsingissä 1915 ja 1923. Teatteri- ja elokuvakapellimestarina hän toimi Helsingin lisäksi Tampereella ja Viipurissa, samoin kuin usean vuoden ajan Suomen Työväen Musiikkiliiton sihteerinä.

Kauppi oli vuodesta 1909 lähtien naimisissa Liina Lovisa Lindströmin (1883–1949) kanssa. Nummisuutarit-oopperansa kolmannen esityskerran jälkeen Kauppi matkusti Tampereelle ja katosi siellä lokakuussa 1930. Todennäköisesti hän teki itsemurhan, joskaan hänen tarkka kohtalonsa ei ole koskaan selvinnyt.[2] Vuonna 1981 Kangasalla paljastettiin kuvanveistäjä Mauno Juvosen muotoilema Kaupin pronssireliefi säveltäjän entisen kodin sijaintipaikalla.

Taiteellinen tuotanto

Suurimuotoisimmat teoksensa säveltäjänä Kauppi toteutti oopperamusiikin parissa. Hänen sävellystuotantonsa käsittää kaksi oopperaa (Päiväkummun pidot Henrik Ibsenin tekstiin, 1925, ja Nummisuutarit Aleksis Kiven mukaan, 1930), kuusi operettia, näytelmämusiikkia (muun muassa laulunäytelmä Laivan kannella Pasi Jääskeläisen tekstiin, 1916), 50 yksinlaulua (joista suurin osa on julkaistu), 20 kuoroteosta, kymmenen pianoteosta sekä joitakin kamarimusiikkiteoksia. Lisäksi hän kirjoitti muutaman suppean musiikkiaiheisen oppikirjan, muun muassa kantelekoulun Oppikirja kanteleensoitossa 1904.[3]

Lähteet

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 377. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Viitteet

  1. ↑ Arkistoluettelo: Johan Emil Kauppi. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.1.2018.
  2. ↑ Säveltäjä Emil Kauppi kadoksissa. Kansan Lehti 15.11.1930, s. 5. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)
    Säveltäjä Kauppi on yhä edelleen kadoksissa. Kansan Lehti 9.1.1931, s. 2. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)
  3. ↑ Huttunen, Eeva: ”Emil Kauppi”, Suomen säveltäjiä I, s. 401–405. (Toimittanut Einari Marvia) Helsinki: WSOY, 1965.

Aiheesta muualla