Tämä artikkeli käsittelee Entisen Suomen Kaartin pataljoonan marssi-aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Entisen Suomen Kaartin pataljoonan marssi on erittäin ajankohtainen aihe, joka on aiheuttanut lukuisia keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimusta viime vuosina. Sen merkitys on sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutus eri aloilla, kuten talous, teknologia, kulttuuri ja politiikka. Siksi on välttämätöntä syventää Entisen Suomen Kaartin pataljoonan marssi:n tuntemusta ja ymmärrystä sen laajuuden, seurausten ja mahdollisten ratkaisujen analysoimiseksi.
Entisen Suomen Kaartin pataljoonan marssi (tunnettu myös nimellä Vanhan Suomen kaartin marssi ja useilla muilla nimillä) on suomalainen sotilasmarssi. Se oli nimensä mukaisesti autonomian aikana toimineen Suomen kaartin kunniamarssi ja nykyään se on Kaartin Jääkärirykmentin kunniamarssi.
Marssi määrättiin Helsingin opetustarkk’ampujapataljoonan viralliseksi kunniamarssiksi, kun pataljoona korotettiin nuoren kaartin arvoon vuonna 1829. Marssin säveltäjäksi on usein mainittu Kaartin soittokunnan ensimmäinen kapellimestari Josef Tvarjansky, mutta tieto ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Nykyään kappaleen arvellaan olevan peräisin Ranskasta. Kyseessä on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytetty kunniamarssi. Suomen itsenäistyttyä siitä tuli vuonna 1918 Suomen valkoisen kaartin kunniamarssi. Nykyään se on Kaartin Jääkärirykmentin kunniamarssi ja siihen kuuluvan Kaartin pataljoonan perinnemarssi.[1] Marssin nykyinen versio perustuu Artturi Ropen sovitukseen. Jääkärirykmentin kunniamarssiksi se valittiin vuonna 1997.[2]