Erkki Linnasalmi
Tässä artikkelissa tutkimme Erkki Linnasalmi:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia eri puolia, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen nyky-yhteiskunnassa. Ammatillisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin Erkki Linnasalmi on ollut lukemattomien tutkimusten ja analyysien kohteena, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja laajuutta. Erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden kautta sukeltamme Erkki Linnasalmi:n monimutkaiseen universumiin löytääksemme sen monet seuraukset ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Valmistaudu jännittävälle matkalle Erkki Linnasalmi:n ja kaiken sen tarjoaman ulottuvuuden läpi.
Erkki Ilmari Linnasalmi (27. huhtikuuta 1908 Helsinki[1] – 2. toukokuuta 1982) oli suomalainen arkkitehti.
Henkilöhistoria ja ammattiura
Linnasalmen vanhemmat olivat lehtori Frans Oskari Linnasalmi ja Toini Augusta Bonsdorff ja puoliso vuodesta 1936 arkkitehti Aura Inkeri Veijola. Linnasalmi tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1927 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1935. Valmistuttuaan hän avusti opiskelutovereitaan Lasipalatsin suunnittelussa, mutta siirtyi Viipuriin jatkamaan Uno Ullbergin aloittaman uuden Naistensairaalan suunnittelua. Viipurissa työskentelynsä jälkeen Linnasalmi teki opintomatkan Ruotsiin, toimien muun muassa Hakon Ahlbergin arkkitehtitoimistossa. Helsingissä Linnasalmi työskenteli Lääkintöhallituksen palveluksessa vuodesta 1939 vuoteen 1941 ja sen jälkeen Helsingin yleisen sairaalan rakennustoimiston johtajana vuodesta 1942 vuoteen 1947. Vaimonsa kanssa Linnasalmi perusti arkkitehtitoimiston vuonna 1945.[1]
Töitä
Linnasalmen ja hänen puolisonsa Inkeri Linnasalmen (os. Veijola) arkkitehtitoimisto oli Suomen tunnetuimpia sotien jälkeen toimineista sairaala- ja terveydenhuollon rakennusten suunnittelijoista. Se suunnitteli paitsi sairaaloita, myös muun muassa terveystaloja ja kunnanlääkäreiden asuntoja sekä vastaanottotiloja varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla.[2]
- 6-kerroksinen kerrostalo, Kannaksenkatu, Viipuri
- Helsingin Lastenklinikka, 1946, Uno Ullbergin kanssa
- Enonkosken neuvola-lääkäritalo, 1947
- Ruoveden kunnanlääkärin talo 1947
- Eurajoen lääkärintalo, Eurajoki, 1949
- Savon Lastenlinna, nyk. Alavan sairaala, Kuopio, 1950
- Hattelmalan piirimielisairaalan laajennus, Hämeenlinna, kilpailuvoitto 1951, toteutettu 1955
- Kellokosken sairaalan hallintorakennus, ns. "Uusitalo", Tuusulan Kellokoski, kilpailuvoitto 1953, toteutettu 1958
- Ilmajoen lääkärintalo, nyk. päiväkoti Ennu, Ilmajoki, 1953
- Vaasan keskussairaala, Vaasa, 1952-1956
- Oulun piirimielisairaala 3 (Oulunsuun sairaala), Oulu, 1954-1956[3]
- Villa Koskiniemi, Ilmajoki, 1958
- Heikinharjun sairaala, nyk. pakolaisten vastaanottokeskus, Oulu, 1960
- Heikinharjun sairaalan asuntolat (4 kerrostaloa), Oulu, 1960
- Heikinharjun sairaalan ylilääkärin talo, nyk. päiväkoti, Oulu 1960
- Allergiasairaala, Helsinki
- Tavaratalo Nova, Lahti, 1972 (korotettu ja muutettu 2002)
- Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin "Villa Hjort", Tapiola, Espoo
- Nynäsin kartanon uudistus, Heinola
- Terveystalotyypit TT2 ja TT3
Lähteet
- ↑ a b Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 147-148. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ahola, Teija 2014. Terveyttä kaikille. Terveystalot ja kunnanlääkärintalot 1940-luvulta 1960-luvulle. Museovirasto
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 384. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.