Tässä artikkelissa tutkimme kaikkia Ernst Adolf Nordström:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. TARKASTAMME erilaisia teorioita ja tutkimuksia, jotka ovat auttaneet ymmärtämään Ernst Adolf Nordström:tä, sekä niiden merkitystä eri yhteyksissä taloudesta populaarikulttuuriin. Käsittelemme myös Ernst Adolf Nordström:een liittyviä eettisiä ja moraalisia seurauksia ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet tapaan, jolla tätä aihetta käsitellään nykyään. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Ernst Adolf Nordström:n merkittävää roolia läpi historian ja kuinka se jatkaa maailmamme muokkaamista nykyisyydessä.
Ernst Adolf Nordström (31. toukokuuta 1893 Viipuri – 24. toukokuuta 1972 Västervik Ruotsi) oli suomalainen arkkitehti.[1]
Nordströmin vanhemmat olivat maalarimestari Ernst Edvard Nordström ja Sofia Gustava Wallgren ja puoliso vuodesta 1940 Arla Linnea Saxellin. Nordström tuli ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta 1914 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1923. Opiskeluaikana hän työskenteli Uno Ullbergin toimistossa. Valmistuttuaan hän tuli apulaiseksi Viipurin asemakaavakonttoriin, mutta siirtyi sitten apulaiseksi Helsinkiin Oiva Kallion toimistoon 1925–1927, kunnes perusti viimeksi mainittuna vuonna oman toimiston Viipuriin. Siellä hän toimi myös tuntiopettajana taideteollisuus- ja sahakouluissa. Nordströmistä tuli kuitenkin ensin Viipurin läänin rakennuskonttorin ja sitten Rakennushallituksen arkkitehti. Sotien jälkeen hän toimi arkkitehdin virassa Kotkassa ja lopulta Kymen läänin lääninarkkitehtina vuoteen 1954, jolloin hän jäi eläkkeelle. Nordström työskenteli vielä eläkkeellä ollessaan jonkin aikaa Hilding Ekelundin toimistossa.[1]