Ernst August Strandman

Nykyään Ernst August Strandman:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle ympäri maailmaa. Tekniikan ja globalisaation myötä Ernst August Strandman:n merkitys on kasvanut yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen Ernst August Strandman on osoittanut vaikutuksensa merkittävillä tavoilla. Tässä artikkelissa tutkimme Ernst August Strandman:n eri puolia ja ulottuvuuksia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia eri sektoreihin ja sen mahdollisuuksia muuttaa tulevaisuutta.

Ernst August Strandman (28. marraskuuta 1832 Kristiinankaupunki – 9. joulukuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija ja Helsingin yliopiston itämaiden kirjallisuuden professori.

Strandmanin vanhemmat olivat raatimies Gustaf Erik Strandman ja Magdalena Henrika Öhman. Hän kävi Vaasan lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1854 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1860 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1869.

Strandman toimi Helsingin yliopiston itämaiden kirjallisuuden dosenttina 1866–1870, arabialaisen ja persialaisen kirjallisuuden ylimääräisenä professorina 1870–1875 sekä itämaiden kirjallisuuden professorina 1875–1898.

Strandman oli naimisissa vuodesta 1864 Hilda Helena Bergmanin kanssa. Heillä oli viisi lasta.

Teoksia

  • De codixe manuscripto, vitas veterum poetarum Arabum sub nomine Ibn Challikani exhibente, väitöskirja. 1866
  • De viris illustribus in libro Arabico Tardjamat almutaquaddimin min asch-Schuara commemoratis, väitöskirja. 1868
  • Chuandramir‘s afhandling om Qarachitaiska dynastin i Kerman med inledning och anmärkningar, väitöskirja. 1869

Lähteet