Tässä artikkelissa käsitellään Ernst Fredrik Tihlman:n merkitystä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, niin työssä, henkilökohtaisella kuin sosiaalisella alalla. Ernst Fredrik Tihlman:llä on perustavanlaatuinen rooli päätöksissämme, asenteissamme ja käyttäytymisessämme, ja se vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti käsitykseemme ympäröivästä maailmasta. Kautta historian Ernst Fredrik Tihlman on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena, mikä on herättänyt eri tieteenalojen filosofien, tiedemiesten, sosiologien ja akateemikkojen kiinnostuksen. Tässä mielessä on tärkeää tutkia Ernst Fredrik Tihlman:n monia puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä mahdollisia tulevaisuuden seurauksia, joita sen jatkuvasta kehityksestä voi aiheutua.
Ernst Fredrik Tihlman (13. tammikuuta 1765 Huittinen – 19. elokuuta 1844 Koivulahti) oli suomalainen kapteeni, postimestari ja Tampereen pormestari. [1][2]
Tihlmanin isä oli Porin jalkaväkirykmentin Everstiluutnantin komppaniassa palvellut majuri Ernst Fredrik Tihlman. Hän vietti lapsuutensa Huittisten Karhiniemen kylässä Untossa komppanian luutnantin virkatalossa. Hänet merkittiin jo kaksivuotiaana vapaaehtoisena Porin jalkaväkirykmentin rulliin ja hänestä tuli kersantti 1772, tykistön kadetti 1775 ja vänrikki 1782. Navigaatiotutkinnon Tihlman suoritti 1784. Hän palveli Porin jalkaväkirykmentin Vesilahden komppaniassa ensimmäisenä adjutanttina 1780-luvulla. Tihlman osallistui Kustaa III:n sotaan luutnanttina. Hän oli mukana Anjalan liitossa ja tuomittiin sen vuoksi kuolemaan mutta armahdettiin sitten. Armeijan palveluksesta hän erosi kapteenina 1808. [1]
Tampereen postimestarina Tihlman oli 1803–1804 ja uudelleen Suomen sodan jälkeen. Hän oli Suomen koskenperkaustoimikunnan sotilaskomennuskuntien työpäällikkönä Kyrösjärven vesistön perkaustöissä 1803–1806. Tihlman johti 1817–1821 tehtyjä Tammerkosken perkaustöitä. Tihlmanista tuli Tampereen kaupungin järjestysmies 1802 ja häntä alettiin nimittää pormestariksi vuodesta 1805 alkaen sen jälkeen kun Tampereelle oli perustettu kaupunginoikeus. Tihlman oli vuonna 1809 Tampereen kaupungin edustajana Porvoon valtiopäivillä. Tihlman erotettiin pormestarin virasta 1827 sen jälkeen kun Suomen kenraalikuvernööri oli tarkastusmatkallaan valittanut siitä että kaupunginarkistoa säilytettiin postikonttorissa ja kaupungista puuttui asianmukainen kaupunginvankila. Tihlman oli sitten Hämeenlinnan postimestarina vuodesta 1828 tehtävinään valvoa postinkuljettajia ja postitalonpoikia. [1]
Tihlman oli naimisissa vuodesta 1793 lääninrovasti Erik Castrénin tyttären Catharina Christina Castrénin (1772–1852) kanssa. Heillä oli kuusi tytärtä.[1]