Nykymaailmassa Kristian Trapp:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ammattilaisista amatööreihin Kristian Trapp herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Rikas ja monipuolinen historia Kristian Trapp on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan ja tapaamme lähestyä elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Kristian Trapp:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Kristian Trapp | |
---|---|
![]() Kristian Trapp, tuntemattoman taiteilijan tekemä miniatyyrimaalaus. |
|
Valtiopäivämies ![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. elokuuta 1769 Turku |
Kuollut | 18. toukokuuta 1841 Turku |
Ammatti | kauppias |
Arvonimi | kauppaneuvos |
Vanhemmat | Christian. C. Trapp ja Anna Christina Trapp, os. Malmelin |
Puoliso | Anna Sofia Trapp, os. Lundgren |
Lapset | Beata Sofia Törnqvist, Christian Trapp, Katarina Charlotta Bibau, Anna Kristina Trapp; Johanna Karolina Procopé, Carl Wilhelm Trapp, Robert von Trapp, Konrad Gabriel Trapp, Anna Sofia Trapp, Lovisa Henrietta Procopé ja Ernst Otto Trapp |
|
Christian (Kristian) Trapp (27. elokuuta 1769 Turku – 18. toukokuuta 1841 Turku)[1] oli suomalainen kauppias, joka oli vuoden 1809 Porvoon valtiopäivillä porvarissäädyn puhemiehenä. Hän oli Turun johtavia porvareita.
Trappin suku tuli Tallinnasta Turkuun vuonna 1722 ja toimi kauppiaina ja valtiopäivämiehinä useassa polvessa. Kristian Trappin isä Kristian Trapp vanhempi harjoitti monipuolista liiketoimintaa, johon kuului muun muassa laivanvarustusta ja merkittävä tupakkatehdas. Hänen äitinsä oli Margaretha Christina Ingman. Nuorempi Trapp sai porvarinoikeudet vuonna 1791 ja perusti yhdessä isänsä kanssa Chr. Trapp & Co. -liikkeen, jonka johto siirtyi hänelle vuonna 1800. Vaikka suvun omaisuus hajautuikin perinnönjaoissa, Trapp peri isältään poikkeuksellisen suuromaisuuden, mukaan lukien enemmistön tupakkatehtaan osakkeista sekä kaupungin arvokkaimpana pidetyn yksityistalon. Tupakkatehdas ja talo tuhoutuivat Turun palossa vuonna 1827, mutta Trapp sai pian liiketoimintansa elvytettyä.[1] Arkkitehti Charles Bassi suunnitteli hänelle uuden talon tuhoutuneen tilalle eli nykyisen Trappin talon,[2] joka valmistui vuonna 1830[3]. Trapp toimi myös Turun jälleenrakennuskomitean puheenjohtajana.[1]
Trapp kuului Turun kaupunginvanhimpiin ja hänet valittiin kaupungin ensimmäiseksi edustajaksi Porvoon valtiopäiville vuonna 1809. Hänet nimitettiin porvarissäädyn puhemieheksi, ja valtiopäivien loppuvaiheessa hän toimi lisäksi Turkuun sijoitetun kansliajohtokunnan puheenjohtajana. Valtiopäivien päätyttyä hänet palkittiin toiminnastaan kauppaneuvoksen arvonimellä.[1]
Trappin puoliso vuodesta 1791 oli Anna Sofia Lundgren (k. 1827).[1] Heidän lapsiaan olivat isänsä liiketoimintaa jatkanut samanniminen kauppaneuvos Kristian Trapp[1] sekä senaattorit Carl Wilhelm Trapp ja Robert Trapp, joka aateloitiin vuonna 1868 nimellä von Trapp.
Kristian Trapp haudattiin kuolemansa jälkeen Turkuun, Uudenmaantiellä sijaitsevalle Turun hautausmaalle.[4]
Trappin hahmo on kuvattu Helsingin Säätytalon julkisivussa olevaan Emil Wikströmin veistokseen Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809.[5]