Esiparlamentti

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Esiparlamentti, joka on saanut yhä enemmän merkitystä viime vuosina. Esiparlamentti on aihe, joka on herättänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ilmestymisestään lähtien Esiparlamentti on synnyttänyt keskusteluja, analyyseja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista, seurauksista ja mahdollisista ratkaisuista. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Esiparlamentti:stä, tutkien sen alkuperää, kehitystä, tämänhetkisiä haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. On tärkeää ymmärtää Esiparlamentti:n merkitys nykyään, sillä sen vaikutus ulottuu niinkin erilaisille aloille kuin tekniikka, politiikka, kulttuuri, talous ja ympäristö.

Tämä artikkeli käsittelee Saksan vuoden 1848 edustajakokousta. Venäjän vuoden 1917 esiparlamentista on artikkeli Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto.
Muistolaatta Frankfurtin Paavalinkirkon seinässä.

Esiparlamentti (saks. Vorparlament) oli Frankfurt am Mainissa Saksan maaliskuun vallankumouksen seurauksena 31. maaliskuuta – 4. huhtikuuta 1848 pidetty kokous, jonka seitsenmiehinen valiokunta oli kutsunut koolle Heidelbergissa aiemmin järjestetyssä vallankumouksellisessa kokouksessa. Esiparlamentti pyrki yhdistämään Saksan yhdeksi valtioksi, ja siihen osallistui viitisensataa Saksan eri valtakuntien valtiopäiväedustajaa, joista osa oli entisiä edustajia. Preussilla oli 141 edustajaa. Esiparlamentti päätti järjestää vaalin, jossa yleistä äänioikeutta käyttäen valittiin niin sanottu Frankfurtin kansalliskokous, joka sääti yhteisen perustuslain koko Saksalle.

Lähteet

  • Iso tietosanakirja, Otava 1932
  • Svensk uppslagsbok, Förlagshuset Norden 1949