Esiupseeri
Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Esiupseeri:stä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Esiupseeri on aihe, joka on herättänyt laajaa keskustelua nyky-yhteiskunnassa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Eri näkökulmien ja lähestymistapojen kautta analysoidaan Esiupseeri:n ympärillä olevia monia puolia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen alkuperää, sen sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä sen vaikutuksia populaarikulttuuriin ja teknologiaan tutkitaan. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Esiupseeri:stä ja tarjoamaan lukijalle laajemman ja syvemmän käsityksen tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Esiupseerit on upseerien tehtäväluokka, johon Suomen puolustusvoimissa lasketaan kuuluvaksi
Esiupseerit ovat esikuntaupseereita, jotka komentajina, esikuntapäällikköinä tai komentajien apulaisina toimivat esikunnissa. Esiupseerit ovat suorittaneet upseerin tutkinnon ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon (YET) Sotakorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa tai upseerin tutkinnon ja esiupseerikurssin (EUK).
Yleisesikuntaupseerien sotilasarvoja ovat majuri, everstiluutnantti, eversti ja kenraalit.
Esiupseerien sotilasarvoja ovat majuri ja everstiluutnantti.
Nykyään sotakorkeakoulua kutsutaan Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto-osastoksi muiden akateemisten oppilaitosten esimerkin mukaan.
Esiupseereita alempia upseereita kutsutaan komppaniaupseereiksi. Komppaniaupseereita ovat olleet vänrikit, luutnantit, yliluutnantit ja kapteenit. Laivastossa vänrikkiä vastaa aliluutnantti ja kapteenia kapteeniluutnantti.
Esiupseereita ylempiä ovat kenraalit.