Nykymaailmassa Etelä-Korean kansalliskokous on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnassa. Etelä-Korean kansalliskokous on kiinnittänyt eri alojen huomion ja herättänyt lukuisia keskusteluja, olipa se jokapäiväiseen elämään, työpaikalla tai teknologian kehitykseen kohdistuva vaikutus. Ajan myötä Etelä-Korean kansalliskokous:stä on tullut peruselementti, joka paitsi herättää uteliaisuutta, myös asettaa haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Tässä artikkelissa tutkimme Etelä-Korean kansalliskokous:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, kehitystä ja mahdollisuuksia muuttaa yhteiskunnan eri osa-alueita.
대한민국 국회 | |
---|---|
![]() | |
Tyyppi | |
Tyyppi | yksikamarinen |
Johto | |
Puhemies | Moon Hee-sang |
Kokoonpano | |
Edustajia | 300 |
![]() | |
Puolueet | |
Vaalit | |
Viimeisimmät vaalit | 15. huhtikuuta 2020 |
Kokouspaikka | |
![]() | |
Kotisivut | |
https://korea.assembly.go.kr:447 |
Etelä-Korean kansalliskokous (hangul: 대한민국 국회; hanja: 大韓民國 國會; uudistettu latinisaatio: Daehanminguk gukhoe) on Korean tasavallan eli Etelä-Korean lakiasäätävä elin. Parlamentti koostuu 300 edustajasta, ja vaalit järjestetään neljän vuoden välein.[1]
Lainsäädäntötyötä tehdään 17 valiokunnassa.[2]
Ehdokkaiden vähimmäisikäraja on 25 vuotta.[3]
Etelä-Koreassa sovelletaan sekalaista vaalitapaa, jossa 300 edustajasta 253 valitaan enemmistövaalitavalla yhden edustajan vaalipiireistä ja loput 47 maanlaajuisella suljetulla listavaalilla, jossa äänikynnyksenä on 3 prosenttia äänistä tai vähintään viisi vaalipiireistä valittua edustajaa.[3][4]
Viimeisimmät vaalit pidettiin 15. huhtikuuta 2020.