Eurajoensalmi

Nykyään Eurajoensalmi on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassamme. Siitä on tullut kiinnostava kohde kaikenikäisille ja kaikkialla maailmassa. Sen vaikutus on havaittavissa arjen eri osa-alueilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Eurajoensalmi on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Eurajoensalmi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita sen kehityksen seurauksena voi syntyä.

Eurajoensalmea Verkkokarin luona.

Eurajoensalmi on pitkä ja kapea Selkämereen työntyvä merenlahti Eurajoen kunnassa. Se on noin kahdeksan kilometrin pituinen ja hieman yli kilometrin levyinen lahti, johon laskevat Säkylän Pyhäjärvestä alkunsa saava Eurajoki ja Koskeljärvestä alkunsa saava Lapinjoki.[1]

Eurajoensalmen eteläpuoleisen rannan muodostavat ydinvoimaloistaan tunnettu Olkiluodon saari sekä Orjansaari-niminen niemi. Ne erottaa toisistaan kapea salmi, Karhunkarinrauma, johon myös Lapinjoki laskee. Ydinvoimalaitokset ovat saaren eteläpuolella, Eurajoensalmen rannalla puolestaan sijaitsee Olkiluodon satama.[1]

Eurajoki laskee vetensä Eurajoensalmen pohjukkaan. Myös Lapinjoken suu sijaitsi aikoinaan lahden pohjukassa, mutta se on sittemmin muokannut itselleen uuden uoman. Jokisuiden välissä oli aikoinaan saari, joka on nykyään maatunut kiinni mantereeseen. Saarella sijaitsi 1400-luvulla hylätty Liinmaan linna, josta pysyttiin valvomaan molemmille joille suuntautuvaa liikennettä.[2][3]

Lähteet

  1. ↑ a b Eurajoensalmi, Eurajoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.3.2023.
  2. ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Liinmaan linna Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 29.3.2023.
  3. ↑ Liinmaan muinaislinna, luontoon.fi, Viitattu 31.12.2012.