Eurajoki

Eurajoki Euraåminne
vaakuna	sijainti
Eurajoen kirkko.
Sijainti	61°12′05″N, 021°43′50″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Kuntanumero	051
Hallinnollinen keskus	Eurajoen kirkonkylä
Perustettu	1869[1]
Kuntaliitokset	Luvia (2017)
Pinta-ala ilman merialueita	520,90 km² 186:nneksi suurin 2025
Kokonaispinta-ala	1 504,93 km² 73:nneksi suurin 2025 [2]
– maa	515,03 km²
– sisävesi	5,87 km²
– meri	984,03 km²
Väkiluku	9 048 107:nneksi suurin 28.2.2025 [3]
– väestötiheys	17,57 as./km² (28.2.2025)
Ikäjakauma	2023 [4]
– 0–14-v.	15,8 %
– 15–64-v.	57,1 %
– yli 64-v.	27,1 %
Äidinkieli	2024 [5]
– suomenkielisiä	96,0 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	3,6 %
Kunnallisvero	6,4 % 299:nneksi suurin 2025 [6]
Työttömyysaste	5,6 % (2018) [7]
Kunnanjohtaja	Vesa Lakaniemi[8]
Hallituksen puheenjohtaja	Marja Vaitomaa
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
– puheenjohtaja	Ilona Sjöman
2021–2025[9]  • Kesk.  • SDP  • Kok.  • PS  • KD.	13 10 6 5 1
www.eurajoki.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Eurajoki (ruots. Euraåminne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on 9 048 henkilöä^[3]. Eurajoen pinta-ala on 1 504,93 km², josta 5,87 km² on sisävesiä ja 984,03 km² merialueita.^[2] Väestötiheys on 17,6 asukasta/km². Vuoden 2016 lopussa, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta kuntaliitosta Luvian kanssa, Eurajoen väkiluku oli 6 070 henkilöä, pinta-ala 643,78 km² ja väestötiheys 17,56 asukasta/km².^[10][11]

Luvian kunta liitettiin Eurajokeen valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2017 alussa.^[12] Eurajoen kunnanjohtajana on helmikuusta 2017 lähtien toiminut Vesa Lakaniemi.^[8]

Eurajoen naapurikunnat ovat Eura, Nakkila, Pori ja Rauma. Eurajoen kirkonkylästä on matkaa lähimpään kaupunkiin, Raumalle, 15 kilometriä ja Poriin 35 kilometriä.^[13] Kunnan halki kulkevat valtatie 8 sekä Kokemäen ja Rauman välinen rautatie. Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2009. Eurajoelle oli suunnitteilla myös neljäs ydinvoimala, mutta voimalaitosyhtiö luopui hankkeesta vuonna 2015^[14].

Eurajoen tunnettu nähtävyys on Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen.^[15] Voimalan kolmannen voimalaitosyksikön käyttöönotto oli meneillään vuonna 2022, ja laitoksen käyttöönoton on arvioitu tapahtuvan talvella 2022-2023.^[16] Olkiluodon vierailukeskuksessa on vuosittain 13 000 – 15 000 kävijää.^[17]

Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40-metrinen Foucault'n heiluri. Opetustarkoituksensa lisäksi se on matkailukohde jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Lisäksi vesitornilla on näköalatasanne josta näkyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano.^[18] Eurajoella on myös vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolähetin, Pinkjärven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla.^lähde?

Eurajoella on seitsemän koulua, lukio, kaksi päiväkotia (Majakka keskustassa ja Metsätähti Lapijoella), vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jäähalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella sekä Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jäähalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-Supermarket (Eurajoen portti) sekä liikekeskus, jossa on useita liikkeitä. Teollisuusalueita on kaksi, Köykällä ja Kuusimäkelässä. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle päin ja Kuusimäkelä myös Lapin suuntaan. Eurajoki on tunnettu kunnan monenlaisista virkistysalueista. Kunnassa on muun muassa Lahdenperän virkistysalue, Pinkjärven virkistysalue ja Verkkokarin virkistysalue.^[19][20][21]

Eurajoella toimii kesä-heinäkuussa Kuivalahden kesäteatteri, jossa suurin osa näyttelijöistä on eurajokisia. Elokuussa järjestetään Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva. Eurajoen markkinoita järjestettiin 28 vuotta aivan kunnan keskustassa, minkä jälkeen markkinat siirrettiin ahtauden vuoksi hiukan sivummalle.

• 
  Eurajoen vesitorni.
• 
  Eurajoki virtaa Eurajoen keskustan läpi.

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myös jäähalli, hiekkatekonurmikenttä, urheilukenttä, paikallisravirata, autoilumoottorirata sekä tenniskenttiä.^lähde?

Eurajoella on seitsemän urheiluseuraa, joissa on jäseniä yhteensä yli 2 000. Eurajoen Veikot, joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon ja hiihtoon. Joukkuelajien seuroista vahvimpia on Eurajoen Lätkä, jolla on useita juniorijoukkueita. Jääkiekkoa on mahdollista harrastaa myös HC Eurajoen miesten IV-divisioona joukkueessa tai HC Eurajoen naisten harrastejoukkueessa. FC Eurajoki pyörittää myös laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa muun muassa keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella sekä Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on sisäliikuntaa muun muassa nuorisotaloissa ja koulujen liikuntatiloissa. Kuntokeskus Flamingossa voi harrastaa kuntosaliharjoittelua ja sisäpyöräilyä. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla järjestetään myös harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetään harjoitus- ja paikallisravikilpailuja. ^lähde?

Lähellä Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen eli Vregdenborchin linnan vallit. Linnoituksen rakennutti Albrekt Mecklenburgilainen 1360-luvulla. Sieltä kyettiin hallitsemaan Lapin- ja Eurajokien laaksoa sekä läheistä meriliikennettä. Linnoituksen oletetaan tuhoutuneen 1400-luvulla.^[22]

Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano, jonka nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel.^[22] 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisestä Eurajoesta käsittäneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912–1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsärata. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936–2003 vanhainkotina.^[23] 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siellä on nykyään myös majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja.^[24]

Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia.^[22] Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myös nimellä Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin tuhat henkeä. Kivinen sakaristo on tätä varhaisemmalta ajalta, todennäköisesti myöhäiskeskiajalta^[22].

Irjanteen kylässä on vuodelta 1731 peräisin oleva pienempi puinen Irjanteen kirkko,^[22] jonne mahtuu noin 200 henkeä. Se on muodoltaan pitkäkirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteen hautausmaalla on myös kappeli.^lähde? Iljanteella järjestetään kerran kesässä motoristikirkkotapahtuma, joka kerää useita satoja osallistujia kirkkoon.^lähde?

• 
  Vuojoen kartano.
• 
  Liinmaan linna.

Viime sotien jälkeen Eurajoelle asutettiin Räisälän siirtoväkeä.^[25]

Apteekkimuseo sijaitsee Eurajoen kristillisen opiston tiloissa.^[26]

Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmäisinä kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme. ^lähde?

Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1950.^[27]

Eurajoella järjestetään vuosittain Eurajoki Bel Canto klassisen laulun festivaali. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.^[28]

Heinäkuussa 2023 järjestettiin Luvian Laitakarissa ensimmäistä kertaa ihmisoikeustapahtuma Eurajoki Pride.^[29]

Eurajoen alueella puhutun kielen perustana on Lounais-Suomen murre. Eurajoen murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.^[30] Eurajoen murteen vanha tunnusmerkki on ollut dentaalispirantti, jota Rauman seudulla on kuultu vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin.^[31]

Heikki Ojansuun mukaan Eurajoen murre muodostaa yhdessä Euran, Lapin, Kiukaisten, Luvian, Honkilahden ja Rauman kanssa Rauman murteen.^[32]

Eurajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunoista ja suolasilakasta keitetty sualpualikka, voisoosi, hapanleipä, kirnupiimä ja maripuuro.^[33]

Eurajoen väkiluku on ollut 2000-luvulla tasaisen hienoisessa kasvussa. Eurajoella asuu myös paljon ulkomaalaisia kunnassa sijaitsevan Olkiluodon voimalaitostyömaan takia.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Eurajoella oli 9 521 asukasta, joista 6 148 asui taajamissa, 3 279 haja-asutusalueilla ja 94:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Eurajoen taajama-aste on 65,2 %.^[35] Eurajoen taajamaväestö jakaantuu kuuden eri taajaman kesken:^[36]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Eurajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[37]

• Eurajoen seurakunta
  • Luvian kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Eurajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[38]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Eurajoen kunnan nykyisellä alueella.^[37]

• Luvian seurakunta (liitetty Eurajoen seurakuntaan 2017)

Eurajoen kunnassa sijaitsee Olkiluodon ydinvoimalaitos. Eurajoen kunnallisvero on 18,0 prosenttia vuonna 2018 ja kunta on käytännössä velaton. Työttömien työntekijöiden osuus työvoimasta toukokuussa 2018 oli 5,6%.^[39] Ydinvoimalaitoksesta saatavat verotulot vaikuttavat kunnan talouteen. Vuonna 2012 suurin verotulo tuli sillä hetkellä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelevien ansiotuloverotuksesta.^[40]

Eurajoen kylät ennen Luvian kuntaliitosta 2017:

• Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti, Köykkä, Lapijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mullila, Pappila, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki ja Väkkärä.^lähde?

Eurajoen kirkonkylän kartta^[41] vuodelta 1707 maanmittari J.Östringin tekemä ja kartta ^[42] vuodelta 1726 maanmittari Daniel Ekmanin tekemä. Lapijoen kartta^[43] vuodelta 1697 maanmittari Olof Mörtin tekemä.

Luvian kuntaliitoksessa 2017 Eurajokeen liitetyt Luvian kylät:

• Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikkola, Niemenkylä, Perä, Sassila, Sitlahti, Väipäre

• Luettelo tunnetuista eurajokelaisista
• Luettelo Eurajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuosmanen, Honkala ja muita tekijöitä: Suuri tietosanakirja. Sivu 166. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3
• Eurajoki – Suomen sähköisin kunta Eurajoen kunta.
• Virallinen sivusto Teollisuuden Voima. Arkistoitu 18.2.2007. Viitattu 22.2.2007.
• Virallinen sivusto Väestörekisterikeskus.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurajoki Wikimedia Commonsissa

• Eurajoen virallinen sivusto
• Tilastokeskus – Eurajoen avainluvut
• Suomenmaa 1 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1967 (kuntaesittelyosio ss. 162–166)