Hinnerjoki
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hinnerjoki, joka on nykyään erittäin tärkeä ja joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Hinnerjoki on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin yhteiskunnankin keskuudessa, sillä sen vaikutus on merkittävä arjen eri osa-alueilla. Näillä linjoilla analysoidaan perusteellisesti Hinnerjoki:n merkitystä, sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja sekä sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastellaan erilaisia näkökulmia tähän aiheeseen, tavoitteena tarjota kattava näkemys, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen laajuutta ja merkitystä.
| Hinnerjoki | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Eura |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Kuntanumero | 096 |
| Hallinnollinen keskus | Hinnerjoen kirkonkylä |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Laitila |
| Liitetty | 1970 |
| – liitoskunnat |
Eura Honkilahti Hinnerjoki |
| – syntynyt kunta | Eura |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1969) |
| – maa | 115,6 km² |
| Väkiluku |
1 411 [2] (31.12.1969) |
| – väestötiheys | 14,07 as./km² |
Hinnerjoki on Satakunnassa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Euraan vuonna 1970. Vuoden 2022 lopussa Hinnerjoen taajaman väkiluku oli 375.[3] Hinnerjoen puukirkko on rakennettu alkujaan vuonna 1755, mutta se rakennettiin uudelleen vuonna 1799. Hinnerjoki erotettiin Laitilan seurakunnasta omaksi seurakunnakseen viimeistään vuonna 1759.
Hinnerjoen halki virtaa samanniminen joki, joka Lapin kunnan puolella muuttuu Lapinjoeksi. Se saa alkunsa enimmäkseen entisen Honkilahden puolella olevasta Koskeljärvestä.
Hinnerjoen naapurikunnat olivat Eura, Lappi, Laitila, Karjala ja Honkilahti.
Hinnerjoen vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1953.[4]
Hinnerjoelle asutettiin viime sotien jälkeen Metsäpirtin siirtoväkeä.[5]
Hinnerjoen kirkonkylä kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[6].
Vaaljoen kylässä on vaikuttanut vuoden 1890 tienoilla rukoilevaisuuden pohjalta syntynyt herätysliike.
Kylät
Hinnerjoki, Korpi ja Vaaljoki.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Hinnerjoella oli yksi taajama: kirkonkylä (660 asukasta).[7]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hinnerjoen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Kulttuuri
Murre
Hinnerjoen alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Hinnerjoen murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[9]
Kuvagalleria
-
Hinnerjoen kirkonkylä -
Hinnerjoki ilmasta -
Hinnerjoen kauppa -
Hinnerjoen kauppa -
Hinnerjoen nuorisoseuran talo
Lähteet
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1969 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1969 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestötiheyden mukaan, 2022 pxdata.stat.fi. 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 21.8.2024.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 136. Otava 1967, Helsinki.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Hinnerjoen kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hinnerjoki Wikimedia Commonsissa
- Hinnerjoki.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 71–74)