Hinnerjoen vaakuna
Nykymaailmassa Hinnerjoen vaakuna:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Hinnerjoen vaakuna:n merkitys on kasvanut yhteiskunnan eri alueilla. Henkilökohtaisesta ammattitasolle Hinnerjoen vaakuna on vaikuttanut ihmisten vuorovaikutukseen ja suhteeseen eri tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme Hinnerjoen vaakuna:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja analysoimme sen merkitystä eri näkökulmista viihteestä terveyteen ja koulutukseen.
Hinnerjoen vaakuna on saanut aiheensa kunnan alueelta tehdyistä kivikautisista esinelöydöistä. Kivikautisia asuinpaikkoja on Hinnerjoen alueelta rekisteröity kuusi, joihin vaakunan vasarakirveen päät viittaavat.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä vieretysten kolme hopeista, paaluittaista, kivistä vasarakirveen päätä.” Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 4. toukokuuta 1953. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1970 Hinnerjoen liityttyä Euraan.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 130. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Hinnerjoen historiaa Hinnerjoen kyläseura. Arkistoitu 31.12.2008. Viitattu 14.6.2009.