Eurojust

Nykymaailmassa Eurojust on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Eurojust:stä on tullut ongelma, joka koskettaa enemmän tai vähemmän kaikkia ihmisiä. Olipa sitten henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Eurojust vaikuttaa suoraan jokapäiväiseen elämäämme. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Eurojust:tä ja keskustelemme sen vaikutuksista eri yhteyksissä.

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto
Eurojust
Eurojustin pääkonttori Haagissa.
Eurojustin pääkonttori Haagissa.
Perustettu 2002
Tyyppi Erillisvirasto
Toimivalta Euroopan unioni
Sijainti Haag, Alankomaat
Johtaja Evert van Walsum
Työntekijöitä 270
Aiheesta muualla
Sivusto

Eurojust eli Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto[1] on vuonna 2002 perustettu EU:n jäsenvaltioiden syyttäjävirastojen yhteistoimintaelin. Toimielimen tarkoituksena on vakavan rikollisuuden torjunnan tehostaminen tiivistämällä jäsenmaiden oikeudellista yhteistyötä.[2] Eurojust on EU:n erillisvirasto ja toimii Alankomaiden Haagissa.

Toiminta

Eurojust tukee oikeudellista koordinointia ja yhteistyötä kansallisten viranomaisten välistä, kun tavoitteena on torjutaan terrorismia ja vakavaa, useampaa kuin yhtä EU-maata koskevaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Viraston palveluksessa on noin 240 ihmistä. Eurojustin päättävässä, kollegioksi kutsutussa elimessä on yksi korkean tason edustaja kustakin EU-maasta.[1][3][4]

Eurojust käsittelee vuosittain miltei 2 300 tapausta (määrä kasvussa) ja järjestää noin 250 koordinointikokousta. Sillä on hallinnassaan 10 koordinointikeskusta. Koordinointikokouksiin osallistuu yksikön henkilökunnan ohella syyttäjiä, tuomareita ja poliiseja.[1]

Eurojust muutti vuonna 2017 uuteen, sen tarkoituksiin suunniteltuun rakennukseen Haagissa.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust) european-union.europa.eu. Viestinnän pääosasto, Euroopan komissio. Viitattu 30.6.2022.
  2. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 98. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
  3. ↑ EU:n virastot ja erilliselimet (EU:n virastoja ja erilliselimiä zoomattavalla sijaintikartalla) europa.eu. Viitattu 28.10.2017. (suomeksi)
  4. ↑ Arkistoitu kopio (pdf) (Ohjeet ja vakiosäännökset EU:n virastojen päätoimipaikkaa koskevia sopimuksia varten) 10.12.2013. europa.eu. Arkistoitu 15.9.2017. Viitattu 28.10.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Arkistoitu kopio 3/2017. eurojust.europa.eu. Arkistoitu 28.10.2017. Viitattu 28.10.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla