Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

Nykymaailmassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on kiinnittänyt asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, analysoimme sen vaikutusta eri aloilla ja sen merkitystä nykyään. Kattavan analyysin avulla pyrimme selvittämään Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus:tä ympäröivät mysteerit ja ymmärtämään sen todellisen ulottuvuuden modernissa yhteiskunnassa.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus
ECDC
ECDC:n toimitalo Solnassa.
ECDC:n toimitalo Solnassa.
Perustettu 2005
Tyyppi Erillisvirasto
Toimivalta Euroopan unioni
Sijainti Gustav III:s Boulevard 40, 169 73 Solna, Ruotsi
Johtaja Andrea Ammon
Työntekijöitä 290
Aiheesta muualla
Sivusto
Karoliinisen instituutin aluetta. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) toimi aiemmin kuvan alaosan oikealla puolella näkyvässä punatiilisessä, mansardikatolla varustetussa rakennuksessa. Sittemmin ECDC on muuttanut toisaalle Solnassa.[1]

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (engl. European Centre for Disease Prevention and Control, ECDC) on vuonna 2005 perustettu, Tukholman alueella toimiva EU:n erillisvirasto. Se sijaitsee Karoliinisen instituutin kampusalueella. Viraston palveluksessa on noin 290 ihmistä.[2][3][4] Virastosta on käytetty usein sen kansanomaisempaa nimeä ”Euroopan tartuntatautivirasto”.

Viraston toimialaksi on määritelty EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten terveyden suojelemista koskevien valmiuksien parantaminen ihmisillä esiintyviä tauteja ehkäisemällä. Lisäksi sen toimialaan kuuluvat uudet ihmisten tartuntataudit. Viraston toimialaan kuuluu myös tartuntataudeista tiedottaminen.[5]

Virasto esimerkiksi seuraa erilaisten epidemioiden ja tartuntatautien esiintymistä EU-alueella ja myös Euroopan ulkopuolella.[6][7][8] Sairauksien levinneisyystietoja ECDC voi jakaa myös karttamuodossa – esimerkiksi Länsi-Niilin viruskuumeen esiintyminen Euroopassa tai zikaviruksen levinneisyys maailmankartalla.[9]

Virasto julkaisee tartuntatauteja käsittelevää, Euroopan alueeseen keskittyvää verkkolehteä Eurosurveillance. Se on julkaisijasta riippumaton tiedejulkaisu, joka sisältää artikkeleiden ja uutisten lisäksi vertaisarvioituja tiedotuksia, kirjeitä, kokousraportteja sekä toimituksellista materiaalia. Artikkelit indeksoidaan kansainvälisiin PubMed/MEDLINE- ja Scopus-tietokantoihin. Vuonna 1995 perustettu aiemmin monikielinen julkaisu alkoi tammikuusta 2008 alkaen ilmestyä viikoittain pelkästään englanniksi. Lisäksi tarvittaessa on satunnaisesti julkaistu välittömiä tiedotteita, joita Eurosurveillance kutsuu ”e-hälytyksiksi” (e-alert).

Lehden oman ilmoituksen mukaan sillä oli 11 500 aktiivista tilaajaa vuonna 2008 ja lehden neljännesvuosittain ilmestyvän paperikoosteen painos oli 6 000 kappaletta. Kaikkien lehdessä alusta asti ilmestyneiden artikkelien luvataan olevan luettavissa ilmaiseksi lehden verkkosivuilta.[10]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Visit us Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, ecdc.europa.eu. Viitattu 25.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) Euroopan unioni, europa.eu. Viitattu 25.10.2017.
  3. ↑ EU:n virastot ja erilliselimet (EU:n virastoja ja erilliselimiä zoomattavalla sijaintikartalla) europa.eu. Viitattu 25.10.2017.
  4. ↑ Guidelines with standard provisions for headquarters agreements of EU decentralised agencies (pdf) (Ohjeet ja vakiosäännökset EU:n virastojen päätoimipaikkaa koskevia sopimuksia varten) 10.12.2013. europa.eu. Arkistoitu 15.9.2017. Viitattu 25.10.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 851/2004
  6. ↑ Euroopan tuhkarokkoepidemia mahdollisesti laantunut – Romania suurin poikkeus 15.5.2012. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 26.10.2017. Viitattu 25.10.2017.
  7. ↑ Henripekka Kallio: Legioonalaistauti on vaatinut ainakin kaksi kuolonuhria Vilnassa 12.3.2017. aamulehti.fi. Arkistoitu 26.10.2017. Viitattu 25.10.2017.
  8. ↑ Juho Tuomisto: HIV yhä useammin yli 50-vuotiaalle 27.9.2017. yle.fi. Viitattu 25.10.2017.
  9. ↑ Outbreak data and maps Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, ecdc.europa.eu. Arkistoitu 27.4.2018. Viitattu 25.10.2017.
  10. ↑ Eurosurveillance: About us, 2008

Aiheesta muualla

Valtiollisia tai maanosan kansanterveyslaitoksia
Eurooppa
Aasia
Afrikka
Amerikka
Muut alueetAustralia AIHW

Huomaa: Malline on keskeneräinen, eikä toistaiseksi sisällä läheskään kaikkia kansallisia tai ylikansallisia kansanterveyslaitoksia tai -virastoja.