Tässä artikkelissa tutkimme Carlos III -terveysinstituutti:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Carlos III -terveysinstituutti on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan historiassa. Vuosien mittaan se on herättänyt keskustelua, inspiroinut teknologista kehitystä ja ollut lukemattomien tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tämän artikkelin avulla löydämme eri näkökohtia, jotka tekevät Carlos III -terveysinstituutti:stä niin tärkeän aiheen ja ansaitsevat syvällisen tutkimisen.
Carlos III -terveysinstituutti Instituto de Salud Carlos III |
|
---|---|
Tutkimuslaitoksen tiedot | |
Sijainti | Madrid, Espanja (2 kampusta: Campus de Chamartín ja Campus de Majadahonda) |
Pääkonttori | Campus de Chamartín: C/ Sinesio Delgado, 4 (sisäänkäynti: Avda. Monforte de Lemos, 5) 28029 - Madrid |
Ministeriö | Espanjan talous-, teollisuus ja kilpailukykyministeriö (ja tiede-, innovaatio- ja yliopistoministeriö) |
Tutkimusala | biolääketiede, terveystieteiden tutkimuksen koordinointi ja rahoitus |
Työntekijöiden määrä | 869 (31.12.2018) |
Budjetti | 271,3 milj. eur (2020) |
Johtaja | Raquel Yotti |
Tytärlaitokset | useita |
Carlos III -terveysinstituutti (esp. Instituto de Salud Carlos III, lyhennys ISCIII) on Espanjan merkittävin julkinen lääketieteen alan tutkimus- ja rahoitusorganisaatio, joka myös valvoo Espanjan terveystieteiden tutkimusta ja toimii tieteellisenä neuvonantajana maan terveydenhoitojärjestelmälle.[1][2][3]
ISCIII:n päätoimipiste sijaitsee Madridissa. Vuoden 2018 lopussa instituutin palveluksessa työskenteli noin 870 henkeä. Instituutin johdossa on pääjohtaja, tohtori Raquel Yotti.[1][4] Vuonna 2020 instituutin budjetti oli 271,3 miljoonaa euroa.[5]
Instituutti on osin autonominen tulosyksikkö, joka raportoi Espanjan talous-, teollisuus ja kilpailukykyministeriölle. Osaltaan ISCIII kytkeytyy myös Espanjan tiede-, innovaatio- ja yliopistoministeriöön. ISCII koordinoi esimerkiksi espanjalaista lääketieteellistä tutkimusrahoitusta vastaamalla Espanjan valtion strategisen terveystieteellisen tutkimusrahoituksen jakamisesta. ISCII myös hankkii tutkimusrahoitusta esimerkiksi Euroopan yhteisön tiede- ja ohjelmahankkeista.[1]
Instituutin organisaatioon kuuluu useita lääketieteen osa-alojen erillislaitoksia. Näihin lukeutuvat kansallinen mikrobiologinen keskus, kansallinen epidemologinen keskus, kansallinen ympäristöterveyden keskus, kansallinen trooppisen lääketieteen keskus, harvinaisten sairauksien tutkimuslaitos, kroonisten sairauksien tutkimuksen toimintayksikkö, terveydenhuollon tutkimusyksikkö, etälääketieteen tutkimusyksikkö (telemedicine & e-health), terveysteknologian arviointiyksikkö sekä kansalliset (jatko-opintovaiheen) kansanterveyden ja työterveyden koulut. Lisäksi ISCII:n puitteissa toimivat kansainvälisesti arvostetut syövän, sydän- ja verisuonitautien sekä hermostollisten rappeumasairauksien tutkimussäätiöt.[1][6]
ISCIII on laatinut koronaviruspandemian 2020 aikana esimerkiksi päiväkohtaisia yhteenvetoraportteja Espanjan tilanteesta. Raporteista käy ilmi esimerkiksi covid-19-tautiin sairastuneiden ja sairastuttuaan menehtyneiden ihmisten alueellinen ja ikäjakauma Espanjassa. Carlos III -terveysinstituutin tekemän selvityksen mukaan (19. maaliskuuta 2020), siihen mennessä Espanjassa menehtyneistä covid-19-tautiin sairastuneesta 79 prosentilla oli yksi tai useampi tunnettu riskitekijä, mutta 21 prosenttilla ei tuollaisia riskitekijöitä tiedetty. Tässä vaiheessa Espanjassa koronaviruksen myötävaikuttamana kuolleiden keski-ikä oli 70 vuotta. [7]
Yhteistyössä instituutin kanssa on myös koronapotilaiden näytteillä todennettu, että espanjalaisen Genomica-molekyylidiagnostiikkayrityksen (PharmaMar Group) valmistama diagnostinen pikatesti covid-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen (SARS-CoV2) havaitsemiksi täyttää tarvittavan EU-direktiivin (Directiva 98/79/CE). Näitä pikatestejä on kaupallisesti saatavilla, ja ne ovat yhteensopivia useiden monissa sairaaloissa käytettyjen testimenetelmien kanssa.[8] Carlos III -terveysinstituutti myös havaitsi, että Espanjan koronaepidemiakriisin aikana kiinalaiselta valmistajalta (Bioeasy) ostamien 640 000 pikatestin laatu osoittautui heikoksi testien havaittua vain 30 prosenttia koronatapauksista. Näistä tarvikepulan vuoksi jo espanjalaissairaaloissa käyttöönotettujen pikatestien käytöstä tuli siksi luopua. Tämän johdosta Espanjan opposition edustajat pyysivät maan pääministeriä vastaamaan, miksei Espanja validoinut näitä testejä ennen käyttöönottoa ja miksi osto oli tehty valmistajalta, jolla ei Kiinan mukaan ollut lupaa näitä myydä.[9][10]
Eurooppa | |
---|---|
Aasia | |
Afrikka | |
Amerikka | |
Muut alueet | ![]() |
Huomaa: Malline on keskeneräinen, eikä toistaiseksi sisällä läheskään kaikkia kansallisia tai ylikansallisia kansanterveyslaitoksia tai -virastoja.