Nykyään Sciensano on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Vuosikymmenten ajan Sciensano on ollut keskustelun, tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri tiedon osa-alueilla sekä yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus ja merkitys tekevät siitä jatkuvan tutkimuksen ja pohdinnan aiheen, joka tuottaa jatkuvasti uusia näkökulmia, löytöjä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Sciensano:n eri puolia, sen vaikutusta eri alueilla ja sen merkitystä nykyään.
Sciensano | |
---|---|
![]() Sciensanon pääkonttoria Brysselin pääkaupunkialueen Ixellisissä. |
|
Tutkimuslaitoksen tiedot | |
Perustettu | 2018 |
Sijainti | Ixelles, Brysselin pääkaupunkialue, Belgia |
Pääkonttori | Juliette Wytsmanstraat 14, 1050 Elsene, Belgia; koordinaatit |
Ministeriö | Belgian kansanterveysministeriö ja Belgian maatalousministeriö |
Tutkimusala | kansanterveys, eläin- ja elintarviketurvallisuus |
Työntekijöiden määrä | 741 (2019) |
Budjetti | 76,2 milj. EUR (2019) |
Sciensano on Belgian valtiollinen kansaterveyslaitos sekä terveydenhuollon laatua, elintarviketurvallisuutta ja eläinterveyttä valvova virasto. Vuonna 2019 Sciensanon palveluksessa oli 741 työntekijää ja viraston budjetti oli 76,2 miljoonaa euroa.[1] Sciensanon päätoimipiste sijaitsee Brysselin pääkaupunkialueen Ixellesissä.[2] Sciensano toimii kansanterveystyön osalta Belgian kansanterveysministeriön ja eläinterveyden ja elintarviketurvallisuuden osalta Belgian maatalousministeriön alaisuudessa.[3]
Sciensano on muodostettu vuonna 2018 yhdistämällä vuonna 1904 alkunsa saanut kansanterveyden tutkimuslaitos ISP (Scientific Institute of Public Health) sekä vuonna 1997 perustettu eläinlääketieteen ja maatalouskemian tutkimuskeskus CERVA (Veterinary and Agrochemical Research Centre). Sciensanon edeltäjän ISP:n historiaan liittyy myös Brabantin Pasteur -instituutti, jota johtanut Jules Bordet sai lääketieteen Nobel-palkinnon immunologian piiriin kuuluneesta työstään.[4]
Sciensano on tuottanut Belgiasta esimerkiksi koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin yhteenvetodataa ja epidemiologisia katsauksia. Virasto myös johtaa koronakriisin riskien ja toimenpiteiden arviointiryhmää maassaan.[5]
Eurooppa | |
---|---|
Aasia | |
Afrikka | |
Amerikka | |
Muut alueet | ![]() |
Huomaa: Malline on keskeneräinen, eikä toistaiseksi sisällä läheskään kaikkia kansallisia tai ylikansallisia kansanterveyslaitoksia tai -virastoja.