Robert Koch -instituutti
Nykyään Robert Koch -instituutti:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Asiaan on kiinnitetty huomiota sen vaikutuksen vuoksi eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Koska Robert Koch -instituutti on edelleen keskustelun ja keskustelun aiheena, on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti sen vaikutukset ja vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Robert Koch -instituutti:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin käsittelemme asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien erilaisia lähestymistapoja ja näkemyksiä tässä asiassa tarjotaksemme kattavan ja objektiivisen näkemyksen.
| Robert Koch -instituutti Robert Koch-Institut |
|
|---|---|
 |
|
 Robert Koch -instituutin päärakennus vuonna 1900 (tuolloin Kuninkaallinen preussilainen tartuntatauti-instituutti). |
|
| Tutkimuslaitoksen tiedot | |
| Perustettu | 1891 |
| Sijainti | Berliini ja Wernigerode, Saksa |
| Pääkonttori |
Nordufer 20, 13353 Berliini, Saksa[1] |
| Ministeriö | Saksan terveysministeriö |
| Tutkimusala | tartuntataudit, kansanterveys |
| Työntekijöiden määrä | 1 100 |
| Johtaja | Lothar H. Wieler |
Robert Koch -instituutti (saks. Robert Koch-Institut, lyhennys RKI) on Saksan kansallinen tartuntatautien asiantuntijalaitos. Saksan terveysministeriön alaisuudessa toimiva instituutti on keskeinen kansanterveyden alan tutkimuslaitos kotimaassaan ja alansa johtavia tutkimuslaitoksia myös Euroopassa. Laitoksen palveluksessa on noin 1 100 henkeä.[2][3] Vuodesta 2015 lähtien instituuttia on johtanut professori Lothar H. Wieler.[4]
Instituutilla on neljä toimitilaa, josta kolme sijaitsee Berliinissä ja yksi Wernigeroden kaupungissa. [5][1]
-
Robert Koch -instituutin uudempia toimitiloja Berliinin Weddingin piirissä Föhrer Straßen varrella. -
Robert Koch -instituutin tiloja Berliinin Weddingin piirissä (Seestraße 10).
Tutkimuslaitos on nimetty nobelpalkitun (1905) saksalaisen lääkärin ja mikrobiologin Robert Kochin mukaan, jonka johdolla laitoksen toiminta myös sai alkunsa (johtajana vuodet 1891–1904).[6]
Katso myös
- Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)
- Tanskan kansanterveyslaitos (SIF)
- Puolan kansanterveyslaitos (NIZP-PZH)
- Tšekin kansanterveyslaitos (SZÚ)
- Itävallan kansanterveysvirasto (GÖG)
- Sveitsin kansanterveysvirasto (BAG)
- Ranskan kansanterveysvirasto (Santé Publique France)
- Luxemburgin terveysinstituutti (LIH)
- Sciensano (Belgia)
- Alankomaiden kansanterveys- ja ympäristöinstituutti (RIVM)
- Robert Koch -instituutin asiakirjat
Lähteet
- ↑ a b Impressum Robert Koch -instituutti, rki.de. Viitattu 21.3.2020. (saksaksi)
- ↑ Arkistoitu kopio Robert Koch -instituutti, rki.de. Arkistoitu 28.3.2020. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Robert Koch Institute: Mission Statement Robert Koch -instituutti, rki.de. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Leadership Robert Koch -instituutti, rki.de. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio Robert Koch -instituutti, rki.de. Arkistoitu 28.3.2020. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
- ↑ The presidents of the Robert Koch Institute at a glance Robert Koch -instituutti, rki.de. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Robert Koch -instituutin kotisivu (englanniksi) (rki.de)
- COVID-19: Fallzahlen in Deutschland und weltweit (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi) (rki.de)
- Robert Koch-Institut: COVID-19-Dashboard (Saksan koronavirus covid-19 -tapausten alueellinen jakautuminen ArcGis-kartalla) (saksaksi) (rki.de via arcgis.com)
| Eurooppa | |
|---|---|
| Aasia | |
| Afrikka | |
| Amerikka | |
| Muut alueet |  AIHW |
Huomaa: Malline on keskeneräinen, eikä toistaiseksi sisällä läheskään kaikkia kansallisia tai ylikansallisia kansanterveyslaitoksia tai -virastoja.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
