Ugandan virustutkimuslaitos

Nykymaailmassa Ugandan virustutkimuslaitos on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Syntymisestään lähtien Ugandan virustutkimuslaitos on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri alueilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt laajaa kiinnostusta. Ugandan virustutkimuslaitos on onnistunut tunkeutumaan jokapäiväisen elämän eri aloille joko yhteiskuntavaikutuksensa, tietyllä historiallisella hetkellä merkityksellisyytensä tai kulttuurisfäärin vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Ugandan virustutkimuslaitos:n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Liity meihin tälle Ugandan virustutkimuslaitos:n kiertueelle ja löydä avaimet sen merkityksen ymmärtämiseen tänään.

Ugandan virustutkimuslaitos
Uganda Virus Research Institute
Ugandan virustutkimuslaitoksen päärakennuksen sisäänkäynti.
Ugandan virustutkimuslaitoksen päärakennuksen sisäänkäynti.
Tutkimuslaitoksen tiedot
Perustettu 1936 (Yellow Fever Research Institute)
Sijainti Entebbe, Uganda
Pääkonttori 51-59 Nakiwogo Road (P.O.Box 49), Entebbe, Uganda
0.0757°N, 32.4574°E
Tutkimusala kansanterveys, biolääketieteellinen tutkimus ja epidemiologinen seuranta

Ugandan virustutkimuslaitos (engl. Uganda Virus Research Institute, UVRI) on kansanterveyden koulutus- ja tutkimuslaitos, jonka päätoimipiste sijaitsee Ugandan pääkaupungin Kampalan lähellä Entebben kaupungissa. UVRI tekee tieteellistä tutkimusta kansanterveydelle merkityksellisistä infektiosairauksista ja neuvoo Ugandan hallitusta niiden rajoittamisessa ja ehkäisemisessä. UVRI toimii yhteistyötä muun muassa Britannian lääketieteellisen tutkimussäätiön (MRC), London School of Hygiene and Tropical Medicinen sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa.[1][2] Tutkimuslaitos on tehnyt pitkään työtä esimerkiksi HIVin leviämisen hillitsemiseksi Ugandassa.[3] Sittemmin URVI:sta on tullut esimerkiksi WHO:n toinen afrikkalainen aluekeskus keltakuumeen tutkimuksessa ja seurannassa Dakarin Pasteur-instituutin tavoin.[4]

Tartuntatautien tutkimusatoiminnan Entebbessä käynnisti Rockefeller-säätiö vuonna 1936 perustamalla paikkakunnalle keltakuumeen tutkimuslaitoksen (Yellow Fever Research Institute). 18 huhtikuuta 1947 tutkimuslaitoksen läheiseen Zika-tutkimusmetsään sijoitettuun häkkiin keltakuumeen tutkimiseksi viedylle reesusapinalle (Rhesus 766) nousi kuume. Kuumeinen apina tuotiin laboratorioon kaksi päivää metsässä oltuaan. Laboratoriossa apinan seerumia siirrettiin hiireen. Kymmenen päivän kulutua seerumia saaneet hiiret olivat sairaita. Apinan aivoista voitiin eristää taudin aiheuttaja, joka myöhemmin nimettiin zikavirukseksi (ZIKV). Vuonna 1948 sama virus eristettiin myös saman tutkimusmetsän keltakuumehyttysistä (Aedes africanus). Tutkimuslaitos uudelleennimettiin vuonna 1950 (East African Virus Research Institute) ja sain nykynimensä (Uganda Virus Research Institute) vuonna 1977.[5][6]

Maaliskuun 2020 lopulla uutisoitiin, että koronavirusnäytteitä analysoitiin Ugandassa ainoastaan Ugandan virustutkimuslaitoksessa. Tuolloin covid-19-näytteitä tuli analysointavaksi noin 700 vuorokaudessa. Tässä vaiheessa maan terveysministeriö ilmoitti uusien koronalaboratorioiden avaamisaikeista alueellisiin referenssisairaaloihin.[7]

Lähteet

  1. ↑ Members - Full member list - Uganda The International Association of National Public Health Institutes (IANPHI), ianphi.org. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  2. ↑ About Us Uganda Virus Research Institute, uvri.go.ug. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  3. ↑ About the MRC/UVRI & LSHTM Uganda Research Unit mrcuganda.org. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Uganda Virus Research Institute approved as a regional reference laboratory for Yellow Fever who.int. Maailman terveysjärjestö, who.int. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Hayes, Edward B.: Zika Virus Outside Africa. Emerging Infectious Diseases, September 2009, 15. vsk, nro 9, s. 1347–1350. PubMed:19788800 PubMed Central:2819875 doi:10.3201/eid1509.090442 ISSN 1080-6040 Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Dick, G. W. A.; Kitchen, S. F.; Haddow, A. J.: Zika Virus (I). Isolations and serological specificity. Transactions of the Royal Society of Tropical Medicine and Hygiene, 1 September 1952, 46. vsk, nro 5, s. 509–520. PubMed:12995440 doi:10.1016/0035-9203(52)90042-4 ISSN 0035-9203 Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Arafat Nzito: EXCLUSIVE: War on Coronavirus: Inside Uganda's Virus Research Institute 30.3.2020. chimpreports.com. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Valtiollisia tai maanosan kansanterveyslaitoksia
Eurooppa
Aasia
Afrikka
Amerikka
Muut alueetAustralia AIHW

Huomaa: Malline on keskeneräinen, eikä toistaiseksi sisällä läheskään kaikkia kansallisia tai ylikansallisia kansanterveyslaitoksia tai -virastoja.