Tässä artikkelissa perehdymme Euroopan jalkapalloliitto-aiheeseen ja siihen, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Euroopan jalkapalloliitto on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja herättänyt keskustelua ja kiistoja sen vaikutuksista. Vuosien varrella Euroopan jalkapalloliitto on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja vaikuttanut kaikkeen politiikasta ja taloudesta populaarikulttuuriin ja viihteeseen. Tämän analyysin avulla tutkimme erilaisia Euroopan jalkapalloliitto:een liittyviä näkökohtia ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
Union of European Football Associations Union des associations européennes de football Vereinigung europäischer Fußballverbände |
|
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 1954 |
Toimiala | jalkapalloliitto |
Päämaja |
![]() |
Jäsenet | 55 jäsenliittoa |
Viralliset kielet | ranska, englanti, saksa |
Puheenjohtaja |
![]() |
Päätöksentekoelin | UEFA Congress |
Kattojärjestö | FIFA |
Aiheesta muualla | |
UEFA.com |
Euroopan jalkapalloliitto eli Uefa (lyhenne sanoista Union of European Football Associations)[1] on vuonna 1954 perustettu jalkapalloliitto, joka käsittää eurooppalaiset jalkapalloliitot sekä lisäksi muutaman varsinaisen Euroopan ulkopuolisen valtion jalkapalloliiton.
Uefa järjestää lukuisia kilpailuja sekä maajoukkueille että seurajoukkueille. Näistä merkittävimmät ovat maajoukkueiden EM-kilpailut ja seurajoukkueiden Mestarien liiga.
Uefan puheenjohtajana toimi 2007–2015 ranskalainen Michel Platini, jonka kausi päättyi korruptioon. Hän voitti vuonna 2007 äänestyksessä istuvan puheenjohtajan, ruotsalaisen Lennart Johanssonin äänin 27–23. Johansson oli toiminut tehtävässä vuodesta 1990. Uefan pääsihteeri on skotlantilainen David Taylor.
Uefa perustettiin 15. kesäkuuta 1954 Baselissa Sveitsissä, Ranskan, Italian ja Belgian jalkapalloliittojen neuvotteluiden tuloksena. Uefan päämaja sijaitsi vuoteen 1959 asti Pariisissa, jonka jälkeen se siirrettiin Berniin Sveitsiin. Uefan hallinnollinen keskus on sijainnut Nyonissa Sveitsissä vuodesta 1995. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Ebbe Schwartz. Uefa koostui alkujaan 25 kansallisesta jalkapalloliitosta. Nykyään siihen kuuluu 54 kansallista jalkapalloliittoa.
FIFAn eettinen komitea määräsi 21. joulukuuta 2015 Fifan puheenjohtajalle Sepp Blatterille ja Uefan puheenjohtajalle Platinille kahdeksan vuoden toimintakiellon kaikessa jalkapallotoiminnassa korruption vuoksi. Perusteluna on Blatterin helmikuussa 2011 Platinille antama 1,8 miljoonan euron suuruinen palkkio, jolle ei löytynyt asiallista perustetta. Molemmat saivat myös sakot. Molemmat ilmoittivat valittavansa päätöksistä urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CASiin.[2][3]
Puheenjohtaja | Toimikausi | Valtio |
---|---|---|
Ebbe Schwartz | 1954–1962 | ![]() |
Gustav Wiederkehr | 1962–1972 | ![]() |
Sándor Barcs | 1972–1973 (vt) | ![]() |
Artemio Franchi | 1973–1983 | ![]() |
Jacques Georges | 1983–1990 | ![]() |
Lennart Johansson | 1990–2007 | ![]() |
Michel Platini | 2007–2015 | ![]() |
Ángel María Villar | 2015–2016 (vt) | ![]() |
Aleksander Čeferin | 2016– | ![]() |
Osa hallituksen jäsenistä valitaan 4 vuodeksi kerrallaan ja osa 2 vuodeksi. Vuonna 2018 Euroopan jalkapalloliiton hallituksen jäsenistä 96 % oli miehiä (23 henkilöä) ja 4 % oli naisia (1 henkilö).[4]
Nimi[4] | Valtio/alue | Sukupuoli | Syntymävuosi | Muuta |
---|---|---|---|---|
Andrea Agnelli | Italia | mies | 1975 | |
Zbigniew Boniek | Puola | mies | 1956 | |
Aleksander Čeferin | Slovenia | mies | 1967 | puheenjohtaja 2016–2020 |
John Delaney | Irlanti | mies | ||
Ivan Gazidiz | Englanti | mies | ||
David Gill | Englanti | mies | 1957 | |
Peter Gilliéron | Sveitsi | mies | ||
Fernando Gomes | Portugali | mies | 1956 | varapuheenjohtaja |
Reinhard Grindel | Saksa | mies | varapuheenjohtaja | |
Florence Hardouin | Ranska | nainen | ||
Lennart Johansson | Ruotsi | mies | 1929 | |
Juan Luis Larrea Sarobe | Espanja | mies | ||
George Koumas | Kypros | mies | ||
Borislav Mihailov | Bulgaria | mies | ||
Karl-Erik Nilsson | Ruotsi | mies | 1. varapuheenjohtaja | |
Michael van Praag | Alankomaat | mies | ||
Dejan Savićević | Montenegro | mies | 1966 | |
Aleksei Sorokin | Venäjä | mies | ||
Davor Šuker | Kroatia | mies | 1968 | |
Hryhori Surkis | Ukraina | mies | 1949 | varapuheenjohtaja |
Ivan Gazidis | Britannia | mies | ||
Lars-Christer Olsson | Ruotsi | mies | ||
Michele Uva | Italia | mies | varapuheenjohtaja | |
Servet Yardımcı | Turkki | mies |