Fleroksasiini

Tässä artikkelissa tutkimme Fleroksasiini:tä perusteellisesti ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyajan merkitykseen, kuinka Fleroksasiini on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tarkastellaan myös Fleroksasiini:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen roolia nykyisessä kontekstissa. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja rikkaan käsityksen Fleroksasiini:stä ja antaa lukijalle syvemmän käsityksen tästä aiheesta.

Fleroksasiini
Fleroksasiini
Fleroksasiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
6,8-difluori-1-(2-fluorietyyli)-7-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)-4-oksokinoliini-3-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 79660-72-3
ATC-koodi J01MA08
PubChem CID 3357
DrugBank DB04576
Kemialliset tiedot
Kaava C17H19N3F3O3 
Moolimassa 368,344
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 95–100 %[1]
Proteiinisitoutuminen 32 %[1]
Metabolia ?
Puoliintumisaika 9–15 tuntia[1]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen, intravenoosi

Fleroksasiini (C17H18N3O3F3) on fluorokinoloneihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä on käytetty lääketieteessä antibioottina, mutta se on vedetty pois markkinoilta haittavaikutuksiensa vuoksi.

Ominaisuudet ja käyttö

Fleroksasiinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat muiden fluorokinolonien tavoin bakteerien DNA-gyraasi- ja topoisomeraasi IV-entsyymien toiminnan estoon. Tällöin bakteerit eivät kykene jakautumaan. Kirjoltaan lääkeaine on laaja ja tehoaa useisiin grampositiisiin bakteereihin ja erityisesti gramnegatiivisiin ensterobakteereihin. Fleroksasiini annostellaan tablettina ja ruiskeena suoneen. Sitä on käytetty hengitystieinfektioiden, virtsatulehdusten, ihoinfektioiden ja niveltulehdusten hoidossa. Lääkeaine vedettiin markkinoilta Euroopassa 1990-luvun lopussa ja Japanissa 2000-luvulla.[1][2]

Haittavaikutukset

Fleroksasiini voi aiheuttaa huonovointisuutta, valoherkkyyttä, ja erityisesti keskushermostoperäisiä oireita kuten unettomuutta, huimausta, harhanäkyjä ja pääkipua.[1][2][3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2180–2190. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 20.6.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 316. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.6.2020. (englanniksi)
  3. ↑ William R. Bowie, Valerie Willetts, Peter J. Jewesson: Adverse reactions in a dose-ranging study with a new long-acting fluoroquinolone, fleroxacin. Antimicrobial Agents and Chemotherapy, 1989, 33. vsk, nro 10, s. 1778–1782. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.6.2020. (englanniksi)