Franke Sloothaak

Nykymaailmassa Franke Sloothaak on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan Franke Sloothaak on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ihmisten jokapäiväiseen elämään ja globaaliin päätöksentekoon vaikuttamisensa ansiosta Franke Sloothaak:stä on tullut jatkuva kiinnostava kohde niin tutkijoille, mielipidejohtajille kuin tavallisille kansalaisille. Tässä artikkelissa tutkimme Franke Sloothaak:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.

Mitalit
Franke Sloothaak vuonna 2009.
Franke Sloothaak vuonna 2009.
Esteratsastus
Maa:  Länsi-Saksa
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Soul 1988 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Los Angeles 1984 joukkuekilpailu
Maa:  Saksa
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Atlanta 1996 joukkuekilpailu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Haag 1994 hk. kilpailu
Kultaa Kultaa Haag 1994 joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Rooma 1998 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Rooma 1998 hk. kilpailu

Franke Sloothaak (s. 2. helmikuuta 1958 Heerenveen, Alankomaat) on saksalainen esteratsastaja. Hän on voittanut kaksi olympiakultaa ja kolme maailmanmestaruutta.[1]

Sloothaak osallistui neljiin olympialaisiin. Los Angelesissa 1984 hän saavutti ratsunaan Farmer Länsi-Saksan edustajana joukkuekilpailussa pronssia ja sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa 11:nneksi. Soulissa 1988 ratsuna oli Walzerkönig ja hän voitti joukkuekilpailussa kultaa sekä sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa seitsemänneksi. Barcelonassa 1992 hän sijoittui Prestige-ratsullaan joukkuekilpailussa 11:nneksi eikä menestynyt henkilökohtaisessa kilpailussa senkään vertaa. Atlantassa 1996 hän ratsasti Jolylla joukkuekilpailussa kultaa.[1]

Haagin MM-kilpailuissa 1994 Sloothaak voitti kultaa sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa.[2] Rooman MM-kilpailuissa 1998 hän voitti kultaa joukkuekilpailussa ja saavutti pronssia henkilökohtaisessa kilpailussa.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Franke Sloothaak Olympedia. (englanniksi)
  2. ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 16, s. 263–264. Kustannus-Notariaatti Oy, 1995. ISSN 0358-9536
  3. ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 20, s. 264. Kustannus-Notariaatti Oy, 1999. ISBN 952-5106-09-8