François Rabelais

Nykymaailmassa François Rabelais:stä on tullut kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Politiikasta ja taloudesta terveyteen ja viihteeseen François Rabelais on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. François Rabelais:llä on vaikutusta, joka kattaa useita yhteiskunnan näkökohtia, ja se tuottaa edelleen kiistoja ja pohdiskelua. Tässä artikkelissa tutkimme François Rabelais:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Samoin tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä François Rabelais:stä, tavoitteenamme piirtää täydellinen panoraama, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

François Rabelais
Henkilötiedot
Syntynytn. 1483–1494
Chinon, Ranska
Kuollut1553
Pariisi
Kansalaisuus ranskalainen
Ammatti kirjailija, lääkäri, humanisti
Kirjailija
SalanimiAlcofribas Nasier, Maistre Alcofribas Nasier ja M. Alcofribas [1]
Esikoisteos Dipsodien kuningas
Pääteokset Suuren Gargantuan hirmuinen elämä
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

François Rabelais (n. 1483–1494 Chinon, Ranska – 1553 Pariisi) oli ranskalainen renessanssiajan humanisti ja kriittis-humoristinen kirjailija.

Elämäkerta

Rabelais oli asianajajan poika. Hän opiskeli fransiskaaniluostarissa noviisina keskiajan teologiaa ja antiikin kieliä. Hän kääntyi benediktiiniksi ja jätti lopulta luostarielämän siirtyen maallistuneeksi papiksi. Rabelais opiskeli ja vaikutti useissa yliopistoissa kuten Poitiers’ssa, Pariisissa, Montpellier’ssa ja Lyonissa ja vieraili Itävallassa sekä Torinossa, Italiassa. Vuonna 1537 hänet vihittiin Montpellierissä lääketieteen tohtoriksi.[2] Rabelais vaikutti lääkärinä ja tunsi esimerkiksi anatoomikko Andreas Vesaliuksen sekä Ambroise Parén.

Tuotanto

Rabelais suututti kirjoituksillaan sekä katolisen kirkon edustajat että Sorbonnen akateemikot. Vuodesta 1532 alkaen ilmestyneen viisiosaisen teossarjansa kaksi ensimmäistä osaa, Gargantua ja Pantagruel, hän julkaisi salanimellä Alcofribas Nasier (anagrammi nimestä François Rabelais). Julkaistuaan seuraavan osan (Kolmas kirja) omalla nimellään hänet julistettiin pannaan. Viides kirja ilmestyi postuumisti ja sen tekijyys on osittain kiistanalainen. Rabelais käsitteli aikaansa nähden epäsovinnaisesti muun muassa kuolemaa. Teossarja on osittain suomennettu nimellä Suuren Gargantuan hirmuinen elämä, Ville Keynäs on suomentanut kolmannen ja neljännen kirjan[3].

Aatteellisesti Rabelais kuului kristillisen humanismin piiriin. Hän on tullut kuuluisaksi mielikuvituksensa ja tyylinsä ilmeikkyyden takia, mutta vallinneiden olojen arvostelu oli puhdasoppisen uskon vaalijoille epämieluista. Rabelais tuomittiin kerettiläiseksi ja uusien uskonpuhdistusaatteiden kannattajaksi, ja hänen teoksensa merkittiin kirkon kieltämien kirjojen luetteloon.[2]

Suomennetut teokset

  • Pantagruel: Dipsodien kuningas. (Totuudenmukaisesti kerrottuna, ynnä hänen hirmuiset sankarityönsä ja urotekonsa kirjoittanut herra Alcofribas-vainaa, Kvintessenssin tislaaja. (Pantagruel, roy des Dipsodes, restitué à son naturel, avec ses faicts et prouesses espoventables. Composez par feu M. Alcofribas, Abstracteur de Quinte Essence, 1532.)) Suomentanut Erkki Salo. Kuopio: Kustannuskiila, 1989. ISBN 951-657-290-1
  • Suuren Gargantuan hirmuinen elämä. (La vie très horrificque du grand Gargantua, père de Pantagruel, 1534.) Suomentanut Erkki Ahti. Runot suomentanut V. Arti. Kuvittanut Gustave Doré. Jyväskylä: Gummerus, 1947.
  • Pantagruelin kolmas kirja. (Le tiers livre des faicts et dicts héroïques du bon Pantagruel, 1546.) Suomentanut Ville Keynäs. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34903-8
  • Pantagruelin neljäs kirja. (Le Quart Livre, 1552.) Suomentanut Ville Keynäs. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 9522342270

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Tšekin kansallinen auktoriteettitietokantaView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 11. Löytöretket-uskonpuhdistus, s. 106-107. WSOY, 1982. ISBN 951-0-09739-X
  3. ↑ Matti Mäkelä: Tämän päivän trollit ovat yksioikoisia tosikkoja 1500-luvun Rabelais'n hilpeän sättimisen rinnalla Hs.fi. 21.12.2014. Viitattu 21.12.2014.

Aiheesta muualla