Frötunan kirkko
Tässä artikkelissa puhumme Frötunan kirkko:stä, aiheesta, joka on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena pitkään. Frötunan kirkko on aihe, joka on herättänyt uteliaisuutta ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä eri alueilla. Sillä ei ole väliä, oletko alan asiantuntija vai oletko vain kiinnostunut oppimaan lisää siitä, tämä artikkeli antaa sinulle yksityiskohtaista ja asiaankuuluvaa tietoa Frötunan kirkko:stä. Tutkimme Frötunan kirkko:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme joitain eri näkökulmia Frötunan kirkko:n ympärillä ja miten sitä on lähestytty eri yhteyksissä. Valmistaudu uppoutumaan Frötunan kirkko:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!
| Frötunan kirkko Frötuna kyrka |
|
|---|---|
 |
|
| Kirkkokunta | Ruotsin kirkko |
| Hiippakunta | Uppsalan hiippakunta |
| Seurakunta | Frötunan seurakunta |
 |
|
Frötunan kirkko (ruots. Frötuna kyrka) on kirkkorakennus Ruotsin Frötunassa lähellä Norrtäljeä. Se kuuluu Frötunan seurakunnalle, joka kuuluu Uppsalan hiippakuntaan.
Keskiaikainen kirkko on rakennettu puhdistamattomasta harmaakivestä. Se on suorakaiteen muotoinen yksilaivainen pitkäkirkko, jonka itäpäässä on täysilevyinen kuori. Pohjoisosassa on laaja sakaristo ja etelässä suurehko asehuone. Rakennuksen eteläosassa on myös hautakuori 1600-luvun puolivälistä. Kirkkoon on kaksi sisäänkäyntiä, länsipäädyssä ja asehuoneen puolella. Pohjoismuurin tuntumassa on yhä jäänteitä vanhasta romanistisesta sakaristosta.
Kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1100-luvulta, ja muodostavat kirkon pitkälaivan kaksi keskimmäistä osaa. Jo keskiajalla kirkkoa pidennettiin sekä itään että länteen. Ensimmäinen pidennys tehtiin itään päin vuosina 1250–1275.
Norrtäljeläisen puusepän N. J. Dahlström valmistamat alttari ja alttarikaide ovat peräisin vuodelta 1773. Ne maalattiin ja kullattiin vuonna 1788 ja entisöitiin 1932 vihreämarmorilla ja kullalla, sitä ennen ne oli maalattu valkoisiksi.
Triumfikrusifiksi on peräisin vuodelta 1275. Kastemalja on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Monien keskiaikaisten veistosten joukossa on Pyhä Olavi II:n muotokuva 1300-luvun alusta. Veistokseen kuuluu kruunu, kirves ja valtakunnanomena, ja se polkee "pakanallista minäänsä". Kirkossa oleva patsas on kopio, alkuperäiskappaletta säilytetään Ruotsin historiallisessa museossa.
Saarnastuoli on 1640-luvulta. Hopeisen alttarikrusifiksin lahjoitti vuonna 1732 paroni Axel Löwen.
Kirkon yhteyteen rakennettiin kellotapuli vuonna 1812. Kirkon lounaispuolella sijaitsee pappilarakennus.
Lähteet
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Våra kyrkor, sivu 36, Klarkullens förlag, Västervik, 1990, ISBN 91-971561-0-8
- Vägvisare till kyrkorna i Stockholms län, sivut 118 - 119, Ulf Boëthius (Text), Monica Eriksson (Teckningar), Tukholman lääninhallitus, 1980, ISBN 91-38-04976-7
Internet
- Uppgifter från Riksantikvarieämbetets byggnadsregister, Anna-Karin Ericson 1996; reviderat av Boel Almqvist 1999-03-24 (Fritt material varifrån delar av denna artikel är hämtad)
- www.roslagen.se (Arkistoitu – Internet Archive)
- Stockholms läns museum
- Mer från Stockholms läns museum
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frötunan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Kirkon esittely Norrtäljen kunnan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
