Alla esitellyssä artikkelissa Georgica:tä käsitellään eri näkökulmista, tavoitteena tarjota kattava näkemys tästä aiheesta. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen katsaus Georgica:een sen alkuperästä ja historiasta, sen merkityksestä nykyään ja mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin. Sen eri puolia analysoidaan, sen erilaisia tulkintoja tarkastellaan ja sitä ympäröivistä kiistoista keskustellaan. Lisäksi tarkastellaan Georgica:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja esitellään alan asiantuntijoiden pohdintoja ja mielipiteitä. Tämä artikkeli pyrkii epäilemättä valaisemaan Georgica:tä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.
Georgica Laulu maanviljelijän työstä |
|
---|---|
Georgica | |
![]() Georgica, III kirja, Paimenia laumojensa kanssa, Vatikaanin kirjasto. |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Vergilius |
Kieli | latina |
Genre | didaktinen, eeppinen ja elegiarunous |
Julkaistu | 37–29 eaa. |
Suomennos | |
Suomentaja | Teivas Oksala ja Päivö Oksala |
Kustantaja | Gaudeamus |
Julkaistu | 2020 |
ISBN | 978-952-345-073-8 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Georgica (suom. Laulu maanviljelijän työstä) on nelikirjainen opetusrunoelma, jonka Vergilius kirjoitti vuosien 37–29 eaa. välillä. Teos koostuu 2 188 heksametrisestä runosäkeestä.
Ensimmäinen kirja kuvaa pääasiassa peltoviljelyä, toinen hedelmien ja viininviljelyä, kolmas karjankasvatusta ja neljäs mehiläisten hoitoa. Varsinaisen aiheen lomassa kirja käsittelee myyttejä ja harrastaa runollista pohdintaa. Tämän katsottu osoittavan, että Vergilius ei niinkään ollut kiinnostunut itse aiheen opettamisesta, vaan hänen teoksensa oli palvelus Augustukselle ja tämän tekemille poliittisille uudistuksille, joilla oli tarkoitus tukea maanviljelyä. Niinpä hänen yksityiskohtainen ja voimakkaasti idealisoiva kuvauksensa mehiläisvaltiosta palvelee vertauskuvana keisarin mahdista.