Gottfrid Lindström

Tässä artikkelissa tutkimme Gottfrid Lindström:n aihetta yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen merkitystä, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Käsittelemme sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen erilaisia ​​näkökohtia, jotka kontekstualisoivat Gottfrid Lindström:n merkityksen nykyään. Kokonaisvaltaisen analyysin avulla tarkastelemme Gottfrid Lindström:tä ympäröiviä erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastelemme Gottfrid Lindström:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ottaen huomioon sen vaikutus kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Gottfrid Lindström:stä, jotta voimme ymmärtää ja pohtia paremmin sen vaikutuksia ympäristöömme.

Johannes Gottfrid Lindström (8. elokuuta 1887 Dragsfjärd – 16. kesäkuuta 1975 Dragsfjärd) oli suomalainen sosialidemokraattien kansanedustaja, varastonhoitaja ja herastuomari.

Lindströmin vanhemmat olivat torppari Elias Lindström ja Edla Charlotta Fagerström. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli sitten merimiehenä sekä Taalintehtaan rautaruukin palveluksessa työmiehenä ja varastonhoitajana. Lindström toimi myös lautamiehenä.

Lindström oli SDP:n kansanedustajana 1933–1945 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli Dragsfjärdin kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja kunnallislautakunnan varapuheenjohtajana sekä oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa. Lindström kuului jatkosodan aikana 1943 Kolmenkymmenenkolmen kirjelmän allekirjoittajiin.

Gottfrid Lindström oli naimisissa vuodesta 1916 Anna Josefina Nummelinin kanssa.

Lähteet