Dragsfjärd

Nykymaailmassa Dragsfjärd:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Dragsfjärd on onnistunut vangitsemaan huomiota ja herättämään intohimoista keskustelua eri aloilla ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavista vaikutuksistaan ​​talouteen ja politiikkaan. Ajan myötä sen merkitys ja vaikutus ovat kasvaneet, mikä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen luonnetta, seurauksia ja mahdollisia tulevia seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Dragsfjärd-ilmiötä ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.

Dragsfjärd
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kemiönsaari

vaakuna

sijainti

Taalintehtaan 1830-luvun empiremakasiinit vuonna 1992.
Taalintehtaan 1830-luvun empiremakasiinit vuonna 1992.
Sijainti 60°04′20″N, 022°28′10″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Kuntanumero 040
Hallinnollinen keskus Taalintehdas
Perustettu 1686
Kuntaliitokset Hiittinen (1969)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kemiö
Västanfjärd
Dragsfjärd
– syntynyt kunta Kemiönsaari
Pinta-ala 2 248,61 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 271,93 km²
– sisävesi 8,12 km²
– meri 1 968,56 km²
Väkiluku 3 284  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 12,08 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 13,4 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 27,1 %

Dragsfjärd on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 76 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 21 prosenttia suomea.

Dragsfjärdin naapurikunnat olivat Kemiö, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd. Kunnanosassa sijaitsee Dragsfjärden-järvi, jonka mukaan se on nimetty.

Dragsfjärd liitettiin vuoden 2009 alussa uuteen Kemiönsaaren kuntaan, jonka muodostavat Dragsfjärdin lisäksi myös Kemiön ja Västanfjärdin kunnat. Asiasta päättivät kolmen kunnan valtuustot 26. kesäkuuta 2007. Tätä ennen Dragsfjärdiin oli liitetty Hiittisten kunta vuonna 1969.

"Siellä missä meri ja maa kohtaa, siellä sijaitsee Dragsfjärd" oli kunnan slogan.[4]

Maantiede

Dragsfjärd sijaitsee Kemiön saaren lounaisosassa. Sen maa-ala on hyvin rikkonainen. Pinta-alasta vain 8 % oli maata. Suurin osa maa-alasta sijaitsee Kemiön saarella, jonka lisäksi kunnalla oli myös laaja saaristo. Hiittisten saaristo oli ollut osa Dragsfjärdia vuodesta 1969 lähtien.

Dragsfjärdin alueen itäosa on tasaista ja laajasti viljeltyä – kuitenkin monien kalliomäkien rikkomaa.[5] Entisen kunnan länsiosaa kutsuttiin nimellä Ölmos. Ölmos on yhteydessä muuhun saareen kahden kapean kannaksen kautta. Merenlahdet Norrfjärden, Röviken ja niiden väliin jäävä järvi Dragsfjärden erottavat Ölmosin Kemiöstä.

Merkittäviä vesistöjä ovat Dragsfjärdin keskellä sijaitseva Dragsfjärden, sekä Björkboda träsk, Hammarsboda träsk, Stora masugnträsket ja Storträsket. Ainoa joki on Norrfjärdeniin laskeva Sunnanåjoki.[5]

Dragsfjärdissä on kolme taajamaa. Kunnan entinen keskus Taalintehdas, kirkonkylä Kärra ja Björkboda.

Nähtävyyksiä

Kylät

Dragsfjärd on jaettu 26:een maarekisterikylään:[6]

Björkboda, Genböle, Hammarsboda, Hertsböle, Kärra, Kråkvik, Labbnäs, Lillfinhova, Långnäs, Nordanå, Purunpää, Rosendal, Rövik, Skinnarvik, Smedskulla, Storfinhova, Stusnäs, Sunnanå, Söderby, Söderlångvik, Söglö, Taalintehdas (Dalsbruk), Tynglax, Ytterkulla, Ytterölmos, Överölmos

Hiittinen on jaettu 14:ään maarekisterikylään:[7]

Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kasnäs, Kaxskäla, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänö, Vänoxa

Etäisyyksiä

Kulttuuri

Murre

Dragsfjärdin alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Dragsfjärdin ruotsinkielinen murre luetaan turunmaanruotsin Itä-Turunmaan murteisiin.[8]

Ruokakulttuuri

Dragsfjärdin pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla keitetty hauki kananmunakastikkeella.[9]

Tunnettuja asukkaita

Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Dragsfjärd Kommun - web.archive.org. 27.12.2008. Arkistoitu 27.12.2008. Viitattu 15.8.2022.
  5. ↑ a b Esa Laukkanen: Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi vuosina 2011 ja 2012 (pdf) (s. 5-6) Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Arkistoitu 20.8.2014. Viitattu 20.8.2014.
  6. ↑ Dragsfjärd Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.2.2019.
  7. ↑ Hiittinen Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.2.2019.
  8. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
  9. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 18. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  10. ↑ a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla