Guassi
Guassi:n laajasta kirjosta löytyy laaja valikoima aiheita, lähestymistapoja ja näkökulmia. Olipa kyseessä historiallisen henkilön elämän ja työn tutkiminen, tietyn alueen ajankohtaisten haasteiden analysointi tai merkittävän päivämäärän vaikutusten pohtiminen, Guassi kutsuu meidät uppoutumaan mahdollisuuksien universumiin. Tämän artikkelin kautta lähdemme kiehtovalle matkalle, jonka avulla voimme löytää, oppia ja pohtia Guassi:tä eri näkökulmista.
Guassi eli peiteväri on peittävä läpikuultamaton vesiväri, jonka sideaineena on vesiliukoinen kumi- tai liimaseos.[1] Guassin peittävä ominaisuus syntyy läpikuultavaa vesiväriä karkeammasta värijauheesta ja väriin lisätystä valkoisesta pigmentistä, esimerkiksi liidusta: sideaineena guassissa käytetään arabikumia.
Akvarelleista poiketen guasseilla voi työskennellä tummasta vaaleaan, eli maalata ensin tummilla väreillä ja sitten lisätä vaaleampia kohtia. Guassi muistuttaa temperaa, mutta myös pastellimaalausta. Guassiväri on hyvä tehoste vesivärimaalauksessa. Paperin lisäksi maalauspohjana on käytetty esimerkiksi silkkiä. Vedellä ohennettuna guasseja voi käyttää myös retussiruiskuissa.
Guassimaalauksia
-
Claude Monet, Auringonlasku merellä 1865-1870. -
Anders Zorn, En premiär, 1888. -
Vincent van Gogh, Mielisairaalan käytävä, 1889. -
Friedrich Schwinge, Omakuva. -
Albert Edelfelt, Porilaisten marssi 1892.
_by_Claude_Monet_-_Ashmolean_Museum.jpg)
Lähteet
- ↑ Taiteen pikkujättiläinen, Guassi, s. 188. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guassi Wikimedia Commonsissa
| Sideaineen mukaan: | |
|---|---|
| Maalauspohjan mukaan: | |
| Värinlevitystavan mukaan: | |
| Maalausjärjestyksen mukaan: | |
| Maalaustyylin mukaan: |