Gulmin piirikunta

Nykymaailmassa Gulmin piirikunta on aihe, joka on herättänyt laajan yhteiskunnan huomion ja kiinnostuksen. Populaarikulttuurin vaikutuksista politiikkaan ja talouteen Gulmin piirikunta on tullut aihe, joka ei jää huomaamatta. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Gulmin piirikunta on synnyttänyt intensiivistä ja intohimoista keskustelua asiantuntijoiden ja maallikoiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Gulmin piirikunta:n monia puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.

Gulmin piirikunta
गुल्मी, Gulmī
Gulmin piirikunnan sijainti Nepalissa.
Gulmin piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 28.067°N, 83.248°E

Valtio    Nepal
Nepalin kehitysalueet Läntinen kehitysalue
Nepalin vyöhykkeet Lumbini
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Tamghas (14 845 as., 2011)
Pinta-ala  ([1]) 1 149 km²
Väkiluku (2011)  ([2]) 280 160
 – väestötiheys 244 as./km²
HDI (2011[3]) 0,464
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-LU
ddcgulmi.gov.np
Gulmin piirikunnan kartta. Piirikunnan keskus on merkitty pienellä sinisellä symbolilla.

Gulmin piirikunta (nepaliksi गुल्मी, Gulmī) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Läntisen kehitysalueen Lumbinin vyöhykkeellä.

Gulmin piirikunnan naapureina ovat Nepalin piirikunnista etelässä Palpa ja Arghakhanchi, lännessä Pyuthan, pohjoisessa Baglung ja Parbati sekä idässä Syangjan piirikunta.[4]

Vuonna 2011 Gulmin piirikunnan väkiluku oli 280 160 (296 654 as. vuonna 2001). Piirikunta on Nepalin väkirikkaimpia. Piirikunnan pinta-ala on 1 149 neliökilometriä ja väestötiheys 244 as./km2.[2][1][5] Vuonna 2011 piirikunnassa ei ollut kaupunkeja. Hallinnollinen keskuksena toimi tuolloin Tamghasin kyläkehityskomitea (14 845 as. 2011).[2] Toukokuussa 2014 piirikuntaan muodostettiin sen ensimmäinen kaupunki, nimeltään Resunga.[6]

Luonnonmaantieteellisesti piirikunta ryhmitellään yleensä osaksi Nepalin Läntistä kumpuvyöhykettä.[7] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 23,5 % voidaan luokitella ylempään trooppiseen, 71,9 % subtrooppiseen ja 4,6 % lauhkeaan kasvillisuusvyöhykkeeseen sekä 0,0 % (hieman, muttei yhtä kymmenesosaprosenttia) vesistöön kuuluvaksi.[7]

  • Piirikuntakeskus Tamghas.
    Piirikuntakeskus Tamghas.
  • Näköalatorni.
    Näköalatorni.
  • Maisemaa.
    Maisemaa.

Lähteet

  1. ↑ a b Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf; 2,1 MB) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Piirikuntakohtainen hdi-kartta teoksen sivulla 15, pdf-tiedostossa s. 29/142. Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta.) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla