Parbatin piirikunta

Nykyään Parbatin piirikunta on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutukset ylittävät rajat ja kattavat jokapäiväisen elämän eri osa-alueet. Siksi on tarpeen analysoida yksityiskohtaisesti Parbatin piirikunta:n tarjoamia eri näkökulmia ja näkökulmia, koska sen vaikutus on käsinkosketeltavaa eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Parbatin piirikunta:n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämä analyysi antaa meille mahdollisuuden saada laajempi ja kattavampi näkemys Parbatin piirikunta:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.

Parbatin piirikunta
पर्वत, Parvata
Parbatin piirikunnan sijainti Nepalissa.
Parbatin piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 28.2183°N, 83.6792°E

Valtio    Nepal
Kehitysalue Läntinen kehitysalue
Vyöhyke Dhawalagiri
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Kusma
Pinta-ala 494 km²
Väkiluku (2011)  ([1]) 146 590
 – väestötiheys 297 as./km²
HDI (2011[2]) 0,510
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-DH
ddcparbat.gov.np
Parbatin piirikunnan kartta. Piirikunnan hallintokeskus Kusma (2011) on merkitty kartalle sinisellä symbolilla.

Parbatin piirikunta (nepaliksi पर्वत, Parvata) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Läntisen kehitysalueen Dhawalagirin vyöhykkeellä.

Piirikunta rajoittuu idässä Kaskin ja Syangjan, lännessä Gulmin ja Baglungin ja pohjoisessa Myagdin piirikuntaan.[1]

Parbatin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 146 590 henkeä (157 826 as. vuonna 2001). Piirikunnan pinta-ala on 494 neliökilometriä ja väestötiheys 297 as./km2.[3][4] Hallinnollinen keskus oli vuonna 2011 Shivalayan kyläkehityskomitean (12 470 as., 2011) keskustaajama Kusma,[5] josta tehtiin toukokuussa 2014 piirikunnan ensimmäinen kaupunki.[6]

Luonnonmaantieteellisesti piirikunta luetaan osaksi Nepalin Läntistä kumpuvyöhykettä.[7] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 17,8 % voidaan katsoa ylempään trooppiseen, 66,9 % subtrooppiseen, 14,0 % lauhkeaan ja 1,4 % subalpiiniseen kasvillisuusvyöhykkeeseen kuuluvaksi.[7]

  • Gandakijokea ja sen ympäristöä Parbatin piirikunnassa.
    Gandakijokea ja sen ympäristöä Parbatin piirikunnassa.

Lähteet

  1. ↑ a b Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Piirikuntakjohtainen hdi-kartta teoksen sivulla 15, pdf-tiedostossa s. 29/142. Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta.) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf; 2,1 MB) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla