Gunnel Linde

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Gunnel Linde:n kiehtovaan maailmaan. Tämä niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion saanut aihe tarjoaa meille laajan valikoiman mielenkiintoisia näkökohtia tutkittavaksi. Gunnel Linde on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja keskustelua sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Tämän artikkelin aikana yritämme valaista Gunnel Linde:tä ympäröiviä eri näkökohtia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota täydellisempi ja rikastuttavampi näkemys sen tärkeydestä. Valmistaudu siis uppoutumaan Gunnel Linde:n jännittävään universumiin ja tutustumaan kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.

Gunnel Linde (14. lokakuuta 192412. kesäkuuta 2014[1]) oli ruotsalainen lastenkirjailija, jolle myönnettiin vuoden 1978 Astrid Lindgren -palkinto. Hän aloitti uransa vuonna 1958, ja lukuisia hänen kirjojaan on suomennettu. Hän oli Ruotsin lastenkirja-akatemian jäsen.

Linde tuotti myös lastenohjelmia ja oli vuonna 1971 perustamassa BRIS-järjestöä (Barnens rätt i samhället).

Teoksia

  • Valkoinen kivi, 1966 Den vita stenen, 1964 nuorten fantasiaromaani
  • Olen oikea ihmissusi,, 1974 Jag är en varulvsunge nuorten fantasiaromaani
  • Hiidenperän kauhuyö, 1987 alkuteos: Skräcknatten i Fasenbo
  • Hullunkuriset perheet, 1972
  • Ikimetsässä, 1966
  • Keinutuolimatka, 1965
  • Keskellä yötä, 1983
  • Lurituri, 1961
  • Lurituri matkoilla, 1962
  • Noni, kissa ja ukko, 1986
  • Olen oikea ihmissusi, 1974
  • Pikku-Niilo matkalaukussa, 1966 alkuteos: Med Lill-Klas i kappsäcken
  • Pomppo ei tottele ketään, 1968, 2p, 1990
  • Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä, 1981
  • Valassaaren valtakunta, 1969
  • Vippulan viisiottelu, 1988

Lähteet

  1. Jussi Nurminen, Fantasiakirjoistaan tunnettu Gunnel Linde kuoli, (Arkistoitu – Internet Archive) Yle.fi, uutiset 22.6.2014