Gurmukhi

Gurmukhi:n laajasta kirjosta löytyy loputtomasti näkökulmia, lähestymistapoja ja tulkintoja, jotka kutsuvat meidät uppoutumaan sen rikkauteen ja monimutkaisuuteen. Kautta historian Gurmukhi:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut tapaamme, jolla suhtaudumme, ajattelemme ja luomme. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Gurmukhi on ollut tutkimuksen, ihailun ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja argumentteja, jotka pyrkivät ymmärtämään ja arvostamaan sen tärkeyttä. Tässä artikkelissa tutkimme Gurmukhi:n eri puolia ja sen merkitystä, kehitystä ja merkitystä nykymaailmassamme.

Gurmukhi
Sikhiläinen rukous Mul Mantar gurmukhi-kirjaimilla kirjoitettuna.
Sikhiläinen rukous Mul Mantar gurmukhi-kirjaimilla kirjoitettuna.
Tyyppi abugida
Kielet pandžabi
Kirjoitussuunta vasemmalta oikealle
ISO 15924 Guru, 310
Unicode-lohko 0A00–0A7F

Gurmukhi[1] (pandžabiksi ਗੁਰਮੁਖੀ, gurmukhī) on toinen pandžabin kielen pääasiallisista kirjoitusjärjestelmistä. Brahmi-kirjoitukseen perustuvaa gurmukhia käytetään yleisesti Intiassa Punjabin osavaltiossa, kun taas Pakistanin puoleisen Punjabin provinssin pääasiallinen kirjaimisto on arabialaiseen kirjaimistoon perustuva shahmukhi.

Kirjaimistoon kuuluu 38 konsonanttia ja 10 vokaalia, ja sitä kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Se on tyypiltään abugida, mikä tarkoittaa, että yksi kirjainmerkki kuvaa pääsääntöisesti konsonantista ja sitä seuraavasta vokaalista muodostuvaa tavua.

Historia ja käyttö

Gurmukhi-kirjaimisto perustuu muinaiseen brahmi-kirjoitukseen. Kirjaimiston standardoi sikhiläisyyden toinen guru Angad Dev 1500-luvulla. Nimi gurmukhi tarkoittaa kirjaimellisesti ”gurun suusta”. Gurmukhi on enimmäkseen käytössä sikhiläisten keskuudessa, ja shahmukhi on yleisempi muslimien käytössä. Sikhiläisyyden merkkiteos Adi Granth on kirjoitettu gurmukhi-kirjaimistolla.[2]

Pandžabin lisäksi gurmukhia on käytetty Intiassa sindhin kirjoittamiseen.[3][4] Nykyisin sindhiä kirjoitetaan Pakistanissa pääasiallisesti arabialaisilla kirjaimilla ja Intiassa joko arabialaisilla kirjaimilla tai devanagarilla.[4]

Kirjaimisto

Konsonantit

Latinalaisilla kirjaimilla ja gurmukhilla kirjoitettu opaste Southallin rautatieasemalla Lontoossa.

Gurmukhin aakkostoon kuuluu 32 tarkkeetonta konsonanttia. Kuuteen konsonanttiin voidaan lisätä tarkkeeksi alapuolinen piste harvoin käytettyjen, erityisesti lainasanoissa esiintyvien äänteiden esittämiseen. Kirjaimilla  ūṛā,  aiṛā ja  īṛī ei ole omaa äännearvoa, vaan niitä käytetään vokaalialkuisissa tavuissa ilmaisemaan konsonantin puuttumista.[5][2][huom 1]

Kirjain Lat. Ääntämys
ka
kha
ga
gha ,
ṅa
ca
cha
ja
jha ,
ña
ṭa
ṭha
Kirjain Lat. Ääntämys
ḍa
ḍha ,
ṇa
ta
tha
da
dha ,
na
pa
pha
ba
bha ,
Kirjain Lat. Ääntämys
ma
ya
ra
la
va
ṛa
sa
ha
Kirjain Lat. Ääntämys
ਸ਼ śa
ਖ਼ ḵẖa
ਗ਼ ġa
ਜ਼ za
ਫ਼ fa
ਲ਼ ḷa

Kirjaimia gha, jha, ḍha, dha ja bha on todennäköisesti aikaisemmin käytetty aspiroitujen soinnillisten konsonanttien esittämiseen. Nykypandžabissa ei esiinny soinnillisten konsonanttien aspirointia, vaan näitä kirjaimia käytetään nykyisin toonin ilmaisemiseen. Sanan alussa tai sanavartalon keskellä konsonanttia seuraa matala tooni, ja sanavartalon lopussa esiintyessään konsonantti ilmaisee edeltävän vokaalin ääntymistä korkealla toonilla. Sanan alussa gha, jha, ḍha, dha ja bha äännetään soinnittomina () ja muualla soinnillisina ().[2] Myös kirjainta ha käytetään toonin ilmaisemiseen. Sanan alussa se ääntyy konsonanttina , muualla se ilmaisee ainoastaan edeltävän vokaalin ääntymistä korkeassa toonissa.[2]

Gurmukhissa käytetään huomattavasti vähemmän ligatuureja peräkkäisten konsonanttien yhdistelmille kuin esimerkiksi devanagarissa. Erillinen yhdistelmämuoto on kuitenkin olemassa kolmelle kirjaimelle: ha, ra ja ya.[2]

  • ma + haਮ੍ਹ mha
  • ma + raਮ੍ਰ mra
  • ma + yaਮ੍ਯ mya

Vokaalit

Sana ”pandžabi” (paṃjābī) gurmukhilla,lla ja shahmukhilla kirjoitettuna.

Vokaalit merkitään tavun alussa omilla itsenäisillä kirjaimillaan, jotka on muodostettu mykistä konsonanteista  ūṛā,  aiṛā ja  īṛī. Ūṛā ja īṛī eivät esiinny koskaan yksinään, vaan niihin liitetään aina jokin vokaalitarke. Aiṛa ilman vokaalitarketta ilmaisee vokaalia a. Konsonanttialkuisissa tavuissa vokaalit merkitään säännönmukaisella lisäyksellä konsonanttikirjaimeen. Vokaalilla a ei ole omaa tarketta, vaan sen katsotaan seuraavan jokaista vokaalia, jolle ei ole merkitty vokaalitarketta.[2]

Yksin ਕ:n kanssa Lat. Ääntämys
a
ਕਾ ā
ਕਿ i
ਕੀ ī
ਕੁ u
Yksin ਕ:n kanssa Lat. Ääntämys
ਕੂ ū
ਕੇ ē
ਕੈ ai
ਕੋ ō
ਕੌ au

Osa vokaaleista muuttaa äännearvoaan kirjaimen ha kanssa: yhdistelmä ih äännetään , uh äännetään , ahi äännetään ja ahu äännetään . Kuten muutkin sanankeskeisen ha-kirjaimen esiintymät, nämäkin yhdistelmät lausutaan korkealla toonilla.[2]

  • ਕਿਹੜਾ kihṛā
  • ਕੁਹੜਾ kuhṛā
  • ਕਹਿਣਾ kahiṇā
  • ਵਹੁਟੀ vahuṭī

Muita kirjainmerkkejä

Nasaalivokaalien merkitsemiseen on gurmukhissa kaksi merkkiä. Merkin valinta riippuu siitä, minkä vokaalin yhteydessä nasaalitarke esiintyy. Vokaalien a, i ja u kanssa sekä sanan lopussa vokaalin ū kanssa käytetään kirjaimen yläpuolelle piirrettävää alaspäin avonaista puolikaarta nimeltä ṭippī (translitteroituna ). Kaikkien muiden vokaalien kanssa nasaalitarkkeena käytetään kirjaimen yläpuolista pistettä, jonka nimi on pandžabiksi biṃḍī (translitteroituna ).[5]

  • ਤੰਦ taṃd
  • ਸ਼ਾਂਤ śāṁt

Useista intialaisista kirjaimistoista poiketen gurmukhissa ei esitetä geminaattaa konsonantin kahdentamisella, vaan sen ilmaisemiseen on oma tarkkeensa. Ylöspäin avonainen puoliympyrä (pandžabiksi adhak) kirjoitetaan ennen geminoitavaa konsonanttia.[5] Aspiroidun konsonantin yhteydessä adhak ilmaisee, että kirjainta edeltää sama konsonantti aspiroimattomana.[2] Geminaatat mm ja nn ilmaistaan ṭippī-tarkkeen avulla.[2]

  • ਹੁੱਟੀ huṭṭī
  • ਪੱਖੀ pakkhī
  • ਲੰਮੀ laṃmī

Gurmukhissa on oma virama-tarkkeensa, pandžabiksi halaṃt, joka ilmaisee oletusvokaali a:n puuttumista (esim. kaਕ੍ k). Tarketta käytetään joskus sanskritia mukailevassa tekstissä ja sanakirjoissa, mutta useimmiten se jätetään pandžabia kirjoitettaessa merkitsemättä.[5]

Jumalan ykseyteen sikhiläisyydessä viittaava termi Ikk Oankar kirjoitetaan gurmukhissa usein omalla merkillään .[5]

Numerot

Gurmukhissa on omat kirjainmerkkinsä, joita käytetään arabialaisten numeroiden tavoin kymmenjärjestelmässä.[5] Myös arabialaiset numerot ovat yleisessä käytössä pandžabinkielisessä tekstissä.

Gurm. Arab. Nimi pandžabiksi
0 ਸਿਫ਼ਰ sifar
1 ਇੱਕ ikk
2 ਦੋ do
3 ਤਿੰਨ tiṃn
4 ਚਾਰ cār
Gurm. Arab. Nimi pandžabiksi
5 ਪੰਜ paṃj
6 ਛੇ che
7 ਸੱਤ satt
8 ਅੱਠ aṭṭh
9 ਨੌਂ nauṃ

Standardointi

Kansainvälisessä kirjaimistostandardissa ISO 15924:ssa gurmukhin numero on 310 ja kirjainkoodi ”Guru”.[6]

Gurmukhin kirjaimet sijoittuvat Unicoden lohkoon 0A00–0A7F. Lohko sisältää gurmukhin konsonantti- ja vokaalimerkit, numerot, vokaalitarkkeet sekä muut tarkemerkit kuten ṭippi, biṃḍī, adhak ja halaṃt. Pisteelliset konsonantit ਸ਼ śa, ਖ਼ ḵẖa, ਗ਼ ġa, ਜ਼ za, ਫ਼ fa ja ਲ਼ ḷa ovat Unicodessa erillisiä kirjaimiaan, eikä niiden kirjoittamiseen tarvita tarkemerkkiä. Pilkkua ja pistettä vastaavat daṇḍa-välimerkit (। ja ॥) eivät kuulu gurmukhin Unicode-lohkoon, vaan ne on määritelty devanagarin lohkossa.[7]

Huomautukset

  1. Gurmukhin translitterointi latinalaiseen kirjaimistoon on tässä tehty kansainvälisen ISO 15919 -standardin perusteella. Tämä tarkoittaa muun muassa, että suomen j-äänne translitteroidaan y, suomen tš-äänne c ja suomen dž-äänne j.

Lähteet

  1. Kirjoitusjärjestelmien nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 13.3.2014.
  2. a b c d e f g h i Gill, Harjeet Singh: ”The Gurmukhi Script”, The World’s Writing Systems, s. 395–398. (Toim. Peter T. Daniels) Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.3.2014. (englanniksi)
  3. Sindhi Ethnologue. Viitattu 13.3.2014. (englanniksi)
  4. a b Script Sindhi Language. Arkistoitu 19.4.2012. Viitattu 13.3.2014. (englanniksi)
  5. a b c d e f Punjabi language and the Gurmukhi and Shahmukhi scripts and pronunciation Omniglot. Viitattu 12.3.2014. (englanniksi)
  6. ISO 1524 Alphabetical Code List Unicode Consortium. Viitattu 18.4.2014. (englanniksi)
  7. The Unicode Standard,Version 6.3 – Gurmukhi Unicode Consortium. Viitattu 18.4.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla