Gustaf Reinhold Blomqvist
Nykyään Gustaf Reinhold Blomqvist on aihe, joka kattaa laajan kirjon keskustelua ja keskustelua yhteiskunnassa. Gustaf Reinhold Blomqvist on onnistunut vangitsemaan monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen sen vaikutuksista politiikkaan sen vaikutuksiin arkeen. Riippumatta siitä, mistä näkökulmasta sitä lähestytään, Gustaf Reinhold Blomqvist:stä on tullut nykyään erittäin tärkeä aihe. Kun jatkamme tämän ilmiön tutkimista, on tärkeää tarkastella huolellisesti sen eri puolia ja ymmärtää, kuinka se vaikuttaa jatkuvasti muuttuvaan maailmaamme. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Gustaf Reinhold Blomqvist:tä ja sen merkitystä elämässämme.
Gustaf Reinhold Blomqvist (7. maaliskuuta 1813 Heinola – 18. joulukuuta 1876 Viitasaari) oli suomalainen kirkkoherra, virsirunoilija ja runouden suomentaja.
Blomqvistin vanhemmat olivat kuopiolainen seppä Erik Reinhold Blomqvist ja Lovisa Kockström. Hän kävi Kuopion triviaalikoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1836. Teologian opintojen jälkeen Blomqvist vihittiin papiksi vuonna 1838.
Blomqvist toimi kirkkoherran apulaisena Kaavilla 1838–1843, kirkkoherran apulaisena ja vt. 2. kappalaisena Helsingissä 1843–1848 sekä välisaarnaajana Pukkilassa 1848–1849. Hän sai varapastorin arvon 1846. Blomqvist oli Haukivuoren kappalaisena 1849–1857, Kesälahden kirkkoherrana 1857–1863 ja Viitasaaren kirkkoherrana 1863–1876.
Blomqvist oli naimisissa vuodesta 1843 Sofia Charlotta Fredrika Blåfieldin kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta.
Lähteet
Lisää luettavaa aiheesta Gustaf Reinhold Blomqvist on Wikiaineistossa- Kotivuori, Yrjö: Gustaf Reinhold Blomqvist. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- Martti Strangin GeneaNet: Gustaf Reinhold Blomqvist.
