Gyrobussi

Nykymaailmassa Gyrobussi on aihe, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosikymmeninä. Gyrobussi on herättänyt suurta keskustelua maailmanlaajuisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Gyrobussi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, mukaan lukien sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tutkimme Gyrobussi:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Gyrobussi G3-1, maailman ainoa säilynyt gyrobussi Antwerpenissa museoituna.

Gyrobussi on sähkömoottorilla toimiva linja-auto, joka saa energiansa johdinautoista poiketen ilman johtimia ja akkua vauhtipyörästä (kreikaksi gyros). Pääteasemilla vauhtipyörä kiihdytetään sähkömoottorin avulla uudestaan maksiminopeuteensa.

Ominaisuudet

Gyrobussin etuja ovat hiljaisuus ja ympäristöystävällisyys. Riippumattomuus johtimista mahdollistaa liikennöinnin vaihtelevilla reiteillä. Haittana on paino: Noin 20 henkilön bussissa, jonka toimintasäde on 20 kilometriä, täytyy olla noin 3 000 kilogramman painoinen vauhtipyörä. 3 000 kierrosta minuutissa pyörivä vauhtipyörä vaatii erityisen kiinnityksen ja turvallisuusvarustuksen. Vauhtipyörän takia myös kaarreajo gyrobussilla poikkeaa normaalista.

Historia

Gyrobussiliikennettä on kokeiltu muun muassa Sveitsissä vuosina 19531960 reitillä Yverdon-les-BainsGrandson. Linjan pituus oli 4,5 kilometriä; bussit kulkivat kerran tunnissa paitsi ruuhka-aikana puolen tunnin välein.

Gyrobussilinjoja on ollut myös muun muassa Belgiassa linjalla Gent Zuid – Merelbeke (19561959) ja Leopoldvillessä (nykyinen Kinshasa), joka sijaitsee nykyisessä Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Useimmat gyrobussikokeilut ovat päättyneet huonoon menestykseen, kun bussit usein eivät ehtineet ajoissa latauspisteeseensä.

Katso myös