Gyula Illyés

Nykymaailmassa Gyula Illyés on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä ja huomiota. Gyula Illyés:stä on tullut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten mielenkiinnon kohteena joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Gyula Illyés:n eri puolia sen alkuperästä sen nykypäivän vaikutuksiin. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta eri alueilla ja sen mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Gyula Illyés on aihe, joka innostaa meitä pohtimaan, keskustelemaan ja syvään analysoimaan, ja siksi on tärkeää ymmärtää sen kaikki ulottuvuudet.

Gyula Illyés
Gyula Illyés
Gyula Illyés
Henkilötiedot
Syntynyt1902
Rácegres, Unkari
Kuollut1983 (80–81 vuotta)
Budapest, Unkari
Kansalaisuus Unkari
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliunkari
Tuotannon kieliunkari
Pääteokset Pustan kansaa
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Gyula Illyés (1902 Rácegres, Unkari – 1983 Budapest, Unkari) oli unkarilainen kirjailija. Hän asui Pariisissa poliittisena pakolaisena. Illyés kuului populisteiksi nimitettyihin kansanomaisiin kirjailijoihin, joiden tavoitteena oli 1930-luvulla taistella feodalismin jäänteitä vastaan. Romaanien aiheita ovat maaseudun väestön ongelmat, ja hän pyrkii tukemaan maattomien talonpoikien vapauttamista. Hänen teoksistaan on Pustan kansaa (1936) noussut klassikoksi.[1]

Suomennetut teokset

Illyésin satuja on teoksessa Satujen Unkari: unkarilaisia kansansatuja, Espoo: Fennia 1990 ISBN 951-862-110-1

Suomennettuja runoja

Antologioissa
  • Kaivojen maa: valikoima unkarilaista nykylyriikkaa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1970
  • Unkarin lyyra: unkarilaista lyriikkaa keskiajalta nykyaikaan, suom. ja toim. Toivo Lyy, Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 1970
  • Anna-Maija Raittila, Anna meidät kaikki toisillemme: runoja ja runosuomennoksia, Helsinki: Kirjayhtymä 1974 ISBN 951-26-0890-1
  • Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1982 ISBN 951-621-339-1
  • Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio; Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1
  • Parantava runo,
  • Runon eros: valikoima eroottisia runoja, toim. Silja Hiidenheimo & Merja Virolainen, Helsinki: Tammi 1994 ISBN 951-31-0336-6
  • Kutsut minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja 1981 ISBN 951-621-300-6
  • Toistasataa runoilijaa: runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä, toim. Kalevi Seilonen, Helsinki: Tammi 1989 ISBN 951-30-6787-4
Runot
  • Aarniometsä, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Árpád, suom. Toivo Lyy, teoksessa: Unkarin lyyra
  • Bartók, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Dityrambi naisille: 1–14, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Anna meidät kaikki toisillemme
  • Doleo, ergo sum, suom. Toivo Lyy, teoksessa: Unkarin lyyra
  • Eeva, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Et voi paeta, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Hämärä tie, suom. teoksessa:Anna-Maija Raittila, Kaivojen maa
  • Jumala-ihminen, suom. teoksessa: Anna-Maija Raittila, teoksessa: Suurempi kuin sydämeni
  • Kapinallinen, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Kuoleman kuolema, Toivo Lyy, suom. teoksessa: Unkarin lyyra
  • Kylä yössä, suom. Hannu Launonen, julkaisussa: Kulttuurivihkot 1979; nro 3
  • Lasimaailma, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Lähenevä hiljaisuus, suom. teoksessa:Anna-Maija Raittila, Kaivojen maa
  • Merkityt, suom. Toivo Lyy, teoksessa: Unkarin lyyra
  • Metsässä, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Nukkuva vaimo, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Oratuomi kukkii, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Puolisot, suom. Anna-Maija Raittila, teoksissa: Kaivojen maa, Maailman runosydän, Parantava runo ja Runon eros
  • Puro antaa kättä (Patak kezet ad), suom. Anna-Maija Raittila, teoksissa: Kaivojen maa ja Kutsut minua nimeltä
  • Roomalainen raunio, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Runoilija ja kyyhkynen, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Soihtu, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Toisensa löysivät..., suom. teoksessa: Runon eros
  • Tähdenlento, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa ja Maailman runosydän
  • Tähän synkkään aikaan, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Vaarallinen puoliso, suom. Anna-Maija Raittila 1979; nro 3 teoksessa: Maailman runosydän
  • Vierailijoita, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
  • Yksi lause sorrosta (Edy mondat a zsarnokságról), suom. Hannu Launonen, julkaisussa: Parnasso 1982; nro 7
  • Yksi lause sorrosta (Edy mondat a zsarnokságról), suom. Hannu Launonen, julkaisussa: Parnasso 2006; nro 5
  • Yksi lause tyranniudesta (Edy mondat a zsarnokságról), suom. Elvi Sinervo, teoksessa: Toistasataa runoilijaa
  • Äitimme, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa

Lähteet

  1. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Illyés, Gyula”, Otavan kirjallisuustieto, s. 313. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X

Aiheesta muualla