Nykymaailmassa Hämäläinen (Viipurin mlk):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -aloilta. Puhummepa sitten Hämäläinen (Viipurin mlk):stä merkittävänä hahmona historiassa, kiistanalaisena aiheena yhteiskunnassa tai merkittävänä päivämääränä ihmiskunnalle, sen merkitys on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Hämäläinen (Viipurin mlk):n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä analysoimalla sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Hämäläinen (Viipurin mlk) on noussut esiin suuren keskustelun ja pohdinnan aiheena aina populaarikulttuurin vaikutuksesta rooliinsa politiikassa ja taloudessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Hämäläinen (Viipurin mlk):n merkitystä nykymaailmassa ja sitä, miten se on muokannut tapaamme ajatella ja toimia.
Hämäläinen oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä. Hämäläisen kylä sijaitsi maalaiskunnan itäosassa Viipurin kaupungin kaakkoispuolella. Hämäläisen naapurikyliä olivat Yläsäiniö, Alasäiniö, Uskila, Tirhilä ja Korpela–Autio. Viipurin maalaiskunnan suurin taajama, Säiniö, sijaitsi osittain Hämäläisen kylän alueella.
Hämäläisen kylän läpi kulki valtatie 15 Viipurista Rajajoelle. Vuonna 1937 kylässä oli 937 asukasta.[1] Asutuksen ja palveluiden puolesta Hämäläinen liittyi läheisesti pääasiassa Yläsäiniön kylän alueella sijainneeseen Säiniön taajamaan, jonka eteläosa sijaitsi Hämäläisen alueella. Taajamamaisen asutuksen syntyyn kylän pohjoisosaan ja edelleen valtatie 15 varteen vaikutti Viipurin maalaiskunnan harjoittama asuntotonttien myynti alueella.[2] Kylän eteläosat olivat kuitenkin puhdasta maaseutualuetta. Vuonna 1937 kylässä oli 450 ha metsää ja 186 ha peltoa.[3] Suurin osa kylästä kuului Säiniön koulupiiriin.[4] Aivan eteläisin osa kuului Aution koulupiiriin.[5]
Talvisodan loppuvaiheessa neuvostojoukot etenivät Hämäläisen alueelle. Asukkaat oli evakuoitu jo sodan alussa muualle Suomeen. Moskovan rauhassa Viipurin maalaiskunta Hämäläinen mukaan lukien siirtyi Neuvostoliitolle. Jatkosodassa luovutetut alueet valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan koteihinsa. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä kesällä 1944.
Ahokas • Alasommee • Alasäiniö • Haankylä (Haka) • Hapenensaari • Hämäläinen • Ihantala • Juustila (Juustilanjoki) • Jyrkilä • Järvelä • Kaipola • Karppila • Kaukola • Kiiskilä • Kilpeenjoki • Kilpeenjoki–Sydänmaa • Kilpeenjoki–Vakkila • Konkkala • Korpelanautio • Kurikkala • Kähäri • Kärki • Kärstilä • Lahti • Lavola • Leppälä • Lihaniemi • Lyykylänjärvi • Mannikkala • Mälkki • Naulasaari • Nikoskela • Nuoraa • Näätälä • Pakkainen • Parkaus • Perojoensuu • Pien-Merijoki • Pietilä • Pihkala • Piispansaari • Porkansaari • Rapattila • Rasalahti • Repola–Lyykylä • Repola–Tervajoki • Rikkola • Ryysylä • Rääsiälä • Saarela • Samola • Savolainen • Suur-Merijoki • Suurpero • Tali • Terävälä • Tikkala • Tirhiä • Uskila • Uusikartano • Vahvaniemi • Vatikivi • Ventelä • Ykspää • Ylivesi • Yläsommee • Yläsäiniö