HFM
Tämän päivän artikkelissa puhumme HFM:stä. Se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina, ja HFM on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna HFM:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä. Samoin HFM on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa, jotka ovat analysoineet sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti HFM:n merkitystä ja tärkeyttä sekä sen vaikutuksia nykyään. Älä jää paitsi!
Helsingin Miekkailijat (lyh. HFM, ruots. Helsingfors Fäktare) on Suomen vanhin miekkailuseura, joka perustettiin 29. marraskuuta 1923.
Seuran perustajiin kuului muun muassa everstiluutnantti Carl Aejmelaeus-Äimä, joka toimi tasavallan presidentti K. J. Ståhlbergin adjutanttina. 1930-luvulla seuran johtohahmoksi nousi Nils Sjöblom, joka oli opiskellut miekkailunopettajaksi Tanskassa. Sjöblomin aloitteesta avattiin seuran ensimmäinen miekkailusali Fredrikintorille. Se kuitenkin tuhoutui talvisodan pommituksissa 1939. Sittemmin seuran sali sijaitsi Sörnäisissä, Käenkujalla.[1] 2010-luvun puolestavälistä alkaen sali on sijainnut entisessä liikehuoneistossa Kyllikinkadulla Länsi-Pasilassa.[2]
Seuran jäseniin kuuluvat kymmenkertainen veteraanikalvan maailmanmestari Marja-Liisa Someroja, miesten maajoukkueen Niko Vuorinen ja Jaakko Paavolainen, vuoden 2005 kalvan Pohjoismaiden mestari András Koroknay-Pál sekä Suomen mestarit Catharina Kock ja Alexander Lahtinen.
Seuran puheenjohtajana toimii Anneli Vuorinen.
Lähteet
- ↑ Jan Bade: Suomen Miekkailuliitto 75 vuotta (pdf) (Juhlapuhe) Suomen miekkailuliitto ry. Viitattu 19.8.2009.
- ↑ Helsingin miekkailijoiden Yhteystiedot-verkkosivu. Tarkistettu 26.2.2017