Hajautettu levyjärjestelmä
Nykymaailmassa Hajautettu levyjärjestelmä:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Syntymisestään lähtien Hajautettu levyjärjestelmä on vaikuttanut syvästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin synnyttäen keskusteluja, pohdintoja ja merkittäviä muutoksia. Tämä artikkeli pyrkii käsittelemään kattavasti ja syvällisesti Hajautettu levyjärjestelmä:n tärkeyttä tutkimalla sen eri näkökohtia ja seurauksia eri aloilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla se on tarkoitettu valaisemaan Hajautettu levyjärjestelmä:een liittyviä tärkeimpiä näkökohtia, jotta saataisiin aikaan parempaa ymmärrystä ja tietoisuutta sen merkityksestä ja merkityksestä nykyään.
Hajautettu levyjärjestelmä on yleiskäsite ohjelmistoille, jotka välittävät tiedostoja ja hakemistoja tietokoneiden välillä.
Nämä levyjärjestelmät eivät jaa lohkokohtaista levytietoa vaan käyttävät verkkoprotokollaa ja kohdejärjestelmän tiedostojärjestelmä käsittelee lohkokohtaisen tallennuksen.
Eräitä protokolliin liittyviä haasteita ovat käyttäjäoikeuksien hallinta eri tietokoneiden välillä (jotka voivat käyttää eri käyttöjärjestelmiä ja tiedostojärjestelmiä) sekä suorituskyky.
Uudempia kehityssuuntauksia ovat hajautetut rinnakkaiset tiedostojärjestelmät jotka voivat jakaa tiedostot osissa useille eri tietokoneille. Näitä voidaan käyttää suurteholaskennassa (HPC) supertietokoneissa.
Yksi ensimmäisistä hajautetuista levyjärjestelmistä oli Apollo Computerin Domain/OS käyttöjärjestelmässä.[1]
Esimerkkejä ovat:
- Network File System (NFS), Sun Microsystems
- 9P, Bell Labs
- SMB/CIFS, IBM, Microsoft
- Andrew File System (AFS), Carnegie Mellon -yliopisto
- DCE Distributed File System (DCE/DFS), AFS:stä kehitetty versio, nykyään Open Software Foundation hallinnassa[1]
- Distributed File System (DFS), Microsoft
- Remote File Sharing (RFS), AT&T
- OrangeFS[2]
- xFS, Berkeley
NFS on tunnetuimpia Unix ja Linux -ympäristöissä käytetyistä.[3]
Hajautettu tiedostojärjestelmä
Hajautettujen tiedostojärjestelmien vaatimuksiin kuuluvat läpinäkyvyys, vikasietoisuus ja skaalautuvuus.[4] Näistä esimerkkejä ovat:[4]
- HDFS (Hadoop DFS, Apache Hadoop)
- MooseFS
- iRODS
- Ceph
- GlusterFS
- Lustre[5]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Hildebrand, Dean: Distributed Access to Parallel File Systems researcher.watson.ibm.com. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 16.2.2017.
- ↑ https://www.kernel.org/doc/html/latest/filesystems/orangefs.html
- ↑ Bill von Hagen: Modern Distributed Filesystems For Linux: An Introduction 7.8.2002. LinuxPlanet. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ a b Benjamin Depardon, Gaël Le Mahec, Cyril Séguin: Analysis of Six Distributed File Systems (PDF) hal.inria.fr. 15.2.2013. Viitattu 19.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Open-source Lustre gets supercomputing nod cnet.com. 28.7.2010. Viitattu 20.7.2021. (englanniksi)
