Hanna Tarkka:n maailmasta voimme löytää monenlaisia tilanteita, mielipiteitä ja kokemuksia, jotka saavat meidät kyseenalaistamaan ja pohtimaan elämän eri puolia. Havainnon, osallistumisen tai tutkimuksen kautta Hanna Tarkka antaa meille mahdollisuuden tutkia uusia näköaloja ja löytää arvokasta tietoa, joka voi rikastaa tietämystämme. Kautta historian Hanna Tarkka:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Tässä artikkelissa tutkimme Hanna Tarkka:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Hanna Liisa Tarkka (o.s. Savolainen, s. 8. kesäkuuta 1955 Turku) on suomentaja.[1]
Tarkka syntyi tietokirjailija, diplomi-insinööri Pentti O. Savolaisen ja Alma Anna-Liisa Rikalan perheeseen. Hän tuli ylioppilaaksi 1973 ja sai Certificate of Proficiency in English -todistuksen samana vuonna Cambridgesta. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Turun yliopistosta 1980 ja toimi opettajana 1981–1982. Kääntäjänä hän on työskennellyt vuodesta 1983 asti. Tarkka on suomentanut englannin kielestä useita kymmeniä teoksia, muun muassa E. M. Forsterilta (Hotelli Firenzessä), Carl Saganilta (Ensimmäinen yhteys), Arundhati Roylta (Joutavuuksien jumala), Carol Shieldsiltä, Margaret Atwoodilta ja Annie Proulx'lta.[1]
Tarkan ensimmäinen puoliso oli Juha Timonen vuosina 1979–1987, ja toinen vuodesta 1991 alkaen on toimittaja Pekka Tarkka.[1]