Nykymaailmassa Hannu Hoskonen:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Hannu Hoskonen on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja. Sen vaikutus ei rajoitu yhteen sektoriin, vaan se kattaa useita alueita politiikasta viihteeseen, teknologiaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Hannu Hoskonen:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä analysoimme sen vaikutuksia ja tulevaisuuden näkymiä.
Hannu Hoskonen | |
---|---|
![]() |
|
Kansanedustaja | |
19.03.2003–19.04.2011, 22.04.2015–
|
|
Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Savo-Karjala |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. elokuuta 1957 Ilomantsi |
Asuinpaikka | Ilomantsi |
Tiedot | |
Puolue | Keskusta |
Koulutus | Metsätalousinsinööri |
Uskonto | ortodoksi[1] |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Hannu Tapio Hoskonen (s. 23. elokuuta 1957 Ilomantsi) on suomalainen metsätalousinsinööri ja keskustaa edustava poliitikko. Hän on toiminut kansanedustajana kausilla 2003–2011 Pohjois-Karjalan vaalipiiristä ja vuodesta 2015 Savo-Karjalan vaalipiiristä.[2]
Hoskonen valmistui ylioppilaaksi Ilomantsin lukiosta vuonna 1976, metsäteknikoksi Nikkarilan metsäopistosta vuonna 1980 ja metsätalousinsinööriksi Joensuun metsä- ja puutalousopistosta. Vuosina 1981–2003 hän työskenteli Ilomantsin metsänhoitoyhdistyksen metsänhoidonneuvojana.[2]
Eduskunnassa Hoskonen toimii kaudella 2023-2027 perustuslakivaliokunnan jäsenenä ja valtiovarainvaliokunnan varajäsenenä. Hän on myös Ilomantsin kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2000 ja Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan valtuutettu.[2]
Vuodesta 2019 alkaen Hoskonen on ollut talousvaliokunnan jäsen[2]. Hän toimi Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana 2019–2021[2][3].
Hoskonen oli 2020 ainoa hallituspuolueen edustaja, joka äänesti ulkoministeri Pekka Haaviston luottamusta vastaan perustuslakivaliokunnan katsottua ministerin toimineen lainvastaisesti al-Holin leiriä koskevassa asiassa.[4]
Hoskonen on myös vastustanut hallituksen ja oman puolueensa syksyllä 2020 hyväksymiä turpeen verokohtelun muutoksia, joiden hän katsoo lopettavan Suomen turvetuotannon.[4]
Myös 2021 keväällä Hoskonen äänesti EU:n elpymispakettia ja samalla oman puolueensa kantaa vastaan. Tästä syystä Hoskoselle ennustettiin keskustan eduskuntaryhmästä erottamista, mutta eduskuntaryhmä päätyi lievempään rangaistukseen. Hoskonen sai varoituksen ja menetti ympäristövaliokunnan puheenjohtajuuden. [3]
Hoskonen on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.[5] Sotilasarvoltaan Hoskonen on alikersantti (ylennetty 2004).[2]