Harjakatto

Nykymaailmassa Harjakatto on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Harjakatto on osoittanut vaikutuksensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin terveydestä talouteen. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja analyyseja eri alueilla, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Harjakatto:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Harjakatto:n merkitystä nykymaailmassa.

Harjakatto eli satulakatto
Harjakatto, Markham

Harjakatto tai satulakatto on yleinen kattomalli, jota käytetään muun muassa pien-[1] ja omakotitaloissa. Katto koostuu yleensä kahdesta eri lappeesta, jotka laskevat katon harjasta eli aumasta.[2] Harjakatto on käytännöllinen kylmissä sekä sateisissa ilmastoissa, sillä vettä ei kerry katolle vaan se valuu alas usein sadevesikourun ja vesirännin kautta.[2] Täten myös harjakattoa on myös helpompi huoltaa kun esimerkiksi tasakattoa.[1] Harjakaton yleisiä vesikatetyyppejä ovat muun muassa pärekatto, tiilikatto ja peltikate.

Lähteet

  1. ↑ a b Harjakatto on pientalorakentajan ehdoton suosikki 2006. Hämeensanomat.fi. Arkistoitu 12.8.2017. Viitattu 12.8.2017.
  2. ↑ a b Vesikaton toimivuus ja kattotyypin valinta 2014. Restakoti.fi. Arkistoitu 12.8.2017. Viitattu 12.8.2017.

Aiheesta muualla