Harjavallan seurakunta

Nykymaailmassa Harjavallan seurakunta on aihe, joka herättää edelleen monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Löytämisensä tai ilmaantumisensa jälkeen Harjavallan seurakunta on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla, synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme eri puolia ja näkökohtia, jotka tekevät Harjavallan seurakunta:stä tärkeän aiheen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutuksia eri aloilla ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme Harjavallan seurakunta:n tulevaisuudennäkymiä ja sen mahdollista vaikutusta ympäröivään maailmaan.

 Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Harjavallan seurakunta
Suuntautuminen Luterilaisuus
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Turun arkkihiippakunta
Rovastikunta Ala-Satakunnan rovastikunta
Kirkkoherra Tuomo Lindgren
Pääkirkko Kaikkien autuuksien kirkko
Aiheesta muualla
Sivusto


Harjavallan seurakunta sijaitsee Harjavallan kaupungissa Satakunnassa. Seurakunta kuuluu Turun arkkihiippakuntaan[1] ja Ala-Satakunnan rovastikuntaan. Vuoden 2021 alkaessa seurakuntalaisia on noin 5 100. Seurakunnassa työntekijöitä on vakituisesti 18.

Harjavallan seurakunta itsenäistyi Kokemäen emäseurakunnasta vuonna 1868. Ensimmäinen kirkkoherra Johan Gustav Hällfors aloitti kuitenkin vasta vuonna 1878.

Seurakunnan ydintoiminnat tapahtuvat kirkossa ja sen viereisessä seurakuntatalossa. Arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Kaikkien autuuksien kirkko vihittiin käyttöön 1984. Tämän vieressä on Harjavallan vanha kirkko. Se on rakennettu ja laajennettu sitä edeltävän kirkon ympärille 1870.

Seurakunnan logon perusmuoto tulee Kaikkien autuuksien kirkon kahdeksankulmaisesta salista. Logon on suunnitellut taiteilija Seija Nikkilä.

Kirkkoherrat

Seurakunnassa on vaikuttanut sen itsenäisyyden aikana kymmenen kirkkoherraa. Pitkäaikaisin kirkkoherra on ollut Veijo Järvinen, jonka aikana myös uusi kirkko rakennettiin.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ https://www.arkkihiippakunta.fi/tietoa-hiippakunnasta/

Aiheesta muualla