Nykymaailmassa Harku:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai globaali, Harku on saavuttanut merkittävän merkityksen ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sen vaikutukset tuntuvat eri aloilla, niin politiikassa, taloudessa, kulttuurissa tai tekniikassa. Harku:stä on tullut keskeinen elementti päätöksenteossa ja toiminnan määrittelyssä yksilön ja kollektiivin tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Harku:n merkitystä ja vaikutusta nykyisessä yhteiskunnassamme sekä keskustelemme aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista ja lähestymistavoista.
Harku (Harku vald) |
|
---|---|
![]() Harkun rannikkoa |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Harku sijaitsee Pohjois-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Harjumaa |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 159,02[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 14 356[1] |
– Väestötiheys | 90 as./km² |
Harku (vir. Harku vald, saks. Hark) on kunta Harjumaan maakunnassa, Virossa. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Tallinnan länsipuolella rajoittuen Tallinnan lisäksi Sauen ja Lääne-Harjun kuntiin sekä Keilan kaupunkiin.[2].
Harkun asukasluku on 14 356 (1.1.2018) ja pinta-ala 159,02 neliökilometriä.[1] Kunnan keskustaajama on Tabasalu, jonka asukasluku on 2 858.
Kunta koostuu kahdesta pienkauppalasta (alevik) sekä 21 kylästä.[3]
Vuonna 2011 Harkun kunnassa oli 14 181 asukasta, joista 12 252 (86,4 %) oli virolaisia, 1 509 (10,6 %) venäläisiä ja 408 (2,9 %) muita kansallisuuksia.[4]
Viroon asettunut suomalaiskirjailija Ville Hytönen on vuodesta 2020 asunut perheineen Harkun Suurupin kylässä, joka on tunnettu vanhoista puisista majakoistaan.[5]
Harku on Euran kunnan ystävyyskaupunki.