Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vasalemma-ilmiötä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä sen mahdollisiin tuleviin seurauksiin analysoimme yksityiskohtaisesti jokaista Vasalemma:een liittyvää näkökohtaa, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Keräämällä tietoja, arvioimalla tutkimuksia ja kuulemalla asiantuntijoita pyrimme valaisemaan Vasalemma:tä ja tarjoamaan lukijoillemme tietoisen ja rikastuttavan näkökulman. Lue lisää saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Vasalemma:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Vasalemma vald | |
---|---|
![]() Vasalemman kartano |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Vasalemman sijainti Virossa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Harjumaa |
Osaksi Lääne-Harjun kuntaa | 2017 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 38,66 km² |
Väkiluku (2014) | 2 655 |
– Väestötiheys | 69 as./km² |
Vasalemma (saks. Wassalem) on entinen kunta ja vuodesta 2017 pienkauppala (alevik) Harjumaan maakunnassa, Virossa. Vasalemmassa oli kolme pienkauppalaa (Vasalemma, Rummu, Ämari) sekä kaksi kylää (Veskiküla ja Lemmaru). Vasalemma liitettiin osaksi uutta Lääne-Harjun kuntaa vuoden 2017 lokakuussa[1].
Ämarissa on Viron tärkein lentotukikohta.
Vasalemman kunnan pinta-ala oli 38,66 neliökilometriä. Sen asukasluku oli 2 655 (1.1.2014) ja asukastiheys 68,7 asukasta neliökilometrillä.[2]
Vuonna 2011 Vasalemman kunnassa oli 2 699 asukasta, joista 1 353 (50,1 %) oli virolaisia, 1 059 (39,2 %) venäläisiä ja 285 (10,6 %) muita kansallisuuksia.[3]