Nimi Harry Lindblad herättää ihmisissä erilaisia tunteita ja mielipiteitä. Ihailusta ja kunnioituksesta hylkäämiseen ja välinpitämättömyyteen Harry Lindblad on ollut keskustelun ja kiinnostuksen lähde ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme Harry Lindblad:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia sen alkuperästä ja merkityksestä sen merkitykseen nykyään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen, joka kutsuu pohtimaan ja ymmärtämään.
Harry Lindblad (30. heinäkuuta 1912 Viipurin maalaiskunta[1] – 12. helmikuuta 1984 Tampere) oli suomalainen jääkiekkovaikuttaja, joka oli mukana myös kansainvälisessäkin toiminnassa. Hän toimi Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksessa vuosina 1948–1957 ja puheenjohtajana 1957–1975. Hän oli myös Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen 1961–1976. Lindblad oli Tapparan kunniapuheenjohtaja. Hän kuuluu seuran Hall of Fame -galleriaan.[2]
Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksen jäsenenä Lindblad oli vuosina 1967–1976. Hän oli myös merkittävässä asemassa, kun Suomi sai vuoden 1965 MM-kisat. Tuolloin Lindblad toimi IIHF:n maailmanmestaruustoimikunnassa.
Lindblad oli vuonna 1979 perustamassa Suomen Jääkiekkomuseo ry:tä yhdessä Aarne Honkavaaran, Kalervo Kummolan, Kimmo Leinosen, Juhani Linkosuon ja Usko Teromaan kanssa.
Harry Lindblad on Suomen Jääkiekkoleijona numero 19.